Mielenterveyspalvelut voidaan järjestää paremmin

Opiskelen parhaillaan ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi ja jonkinlaisena harrastuksena ajoittain vastaan valtakunnalliseen kriisipuhelimeen vapaaehtoisen tukihenkilön roolissa. Tai nykytermin mukaan vapaaehtoisena kriisiauttajana.

Soittojen määrä kriisipuhelimeen on kasvanut viime vuonna valtavasti. Soittoja tuli yli 282 000 kappaletta. Määrä on niin suuri, että toiminnassa mukana olevat liki 800 vapaaehtoista pystyvät vastaamaan vain hiukan yli 90 000 puheluun.

Kriisipuhelin on todella tarpeen. Kun omat voimat ja neuvot alkavat olla lopussa tai kun lähellä ei ole ketään jolle kertoa huolensa tai jolta pyytää apua, silloin on hyvä soittaa ja puhua.

Omaa jaksamistaan voi toki oppia parantamaan, mutta silti se ei aina estä tilanteiden etenemistä siihen pisteeseen, että on syytä pyytää apua. Eikä kaikkea tarvitse kestää yksin. On vahvuutta ja viisautta tunnistaa, milloin tarvitsee apua.

Mielenterveyssyyt ovat nykyisin yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ja mielenterveyssyiden vuoksi Suomi menettää 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.

Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa jo ennen 14 vuoden ikää - kesken lapsuuden ja nuoruuden, kesken opintojen.

Ongelma on tiedossa, mutta onneksi tiedämme myös ratkaisun. Resurssit on järjestettävissä uudelleen, apua voidaan tuoda paremmin saataville ja ongelmien syntyyn voidaan puuttua jo ennakkoon.

Terapiatakuu on hyvä aloite, mutta se ei yksin riitä, ellei mt-palveluita resurssoida oikein. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on tutkitusti tehokasta ja useisiin mt-ongelmiin ei tarvita pitkää terapiajaksoa, vaan muutama käyntikerta riittää.

Terapiatakuu tulee toteuttaa valtakunnallisesti, mutta nopein ja varmin tapa on toteuttaa se kuntatasolla. Toimeen kannattaa ryhtyä heti.

Mielenterveyspalvelut tulisikin organisoida niin, että hoitoprosessi alkaa keskustelulla lyhytterapeutin kanssa. Jotta tekijöitä riittää ja terapiatakuu toteutuu, on syytä tarkastella myösterapeuttipalveluiden Kela-korvattavuutta uudelleen. Nyt Kela-korvauksen ulkopuolella on satoja ammatillisesti päteviä ratkaisukeskeisiä lyhytterapeutteja ja psykoterapeutteja, joita asiakkaat eivät käytä, koska he eivät saa Kela-korvausta.

Psykoterapeuttipulaa helpottamaan tarkoitettu kansalaisaloite koulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi etenee eduskunnan käsittelyyn. Se on hyvä asia, mutta mahdollisen lakimuutoksen vaikutukset näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. Aloitteen mukaan koulutukseen pääsyn ensisijainen peruste pitää olla ammatillinen kyvykkyys eikä maksukyky. Samaa ammatillista kyvykkyyttä tulisi tarkastella kaikissa sote-alan tehtävissä, eikä pelkästään sitä mitä jonkin oppilaitoksen todistuksessa lukee.

Kriisipuhelimeen vastaavat kriisiauttajat ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kouluttamia ja koulutus antaa paljon valmiuksia hankalienkin tilanteiden kohtaamiseen. Vapaaehtoiselta ei edellytetä sote-alan koulutusta, vaan pelkkä halu auttaa ja kouluttajien tarkastelema soveltuvuus tehtävään riittävät.

Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Kun huomioidaan lapset, huomioidaan kaikki

Helpoin ja kustannustehokkain tapa tehdä kunnasta viihtyisä ja toimiva kaikenikäisille, on ottaa lapset huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Lastensuojelun keskusliitto on julkaissut Anna ääni lapselle -kampanjan kuntapoliittiset tavoitteet:

1. Lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet tulee varmistaa kunnan valinnoilla

2. Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia ja heitä täytyy kuunnella

3. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta ei saa säästää

4. Lapsivaikutusten arviointi on tiedolla johtamista

Vihreät on koonnut 16 keinoa lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseksi. Tässä muutama esimerkki:

Torjutaan lapsiperheköyhyyttä.

Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita.

Turvataan lasten oikeuksien toteutuminen.

Lisätään lapsiystävällisyyttä oppilaitoksissa ja kulttuurissa.

Tavoitteena on tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi yhteiskunta, jossa esimerkiksi pienituloisten vanhempien lapset ja monimuotoiset perheet huomioidaan paremmin.

Kannatan lämpimästi molempia ohjelmia.

Talousvaalit

Karkkilassa kuten muissakin kunnissa 18. huhtikuuta käytävien kuntavaalien tärkein teema on talous. Karkkilan kaupungin talous kroonistui huonoon kuntoon jo 1990-luvulla. Muutaman vähän paremman vuoden jälkeen taloudenpito on repsahtanut 2010-luvulla uudelleen.

Vuodenvaihteessa sosiaalisessa mediassa on kilvan etsitty kamalan koronavuoden symbolia, johon koko vuosi voisi kiteytyä. Karkkilassa vahva ehdokas koronavuoden symboliksi on Karkkilan kaupungin vuoden 2021 talousarvio. Talousarviota ei yritettykään pusertaa korona-ahdingon keskellä tasapainoon, vaan joulukuussa valtuusto hyväksyi pahemmin nikottelematta reippaasti alijäämäisen budjetin ja päätti muuttaa sitä heti tämän vuoden helmikuussa.

3,1 miljoonaa euroa tappiollista talousarviota lähdetään kampeamaan tasapainoon karsimalla käyttötalousmenoista 400 000 euroa ja investoinneista 900 000 euroa. Summat ovat suuria, mutta tämä tuskin riittää alkua pidemmälle.

Investointien karsiminen on sinänsä helppoa. Remontit vain jätetään tekemättä ja tehdään reikien päälle pienempiä paikkoja kuin ajateltiin ja toivotaan että paikkaukset ja paikan vierustat kestävät.

Käyttötaloudesta leikkaaminen tulee olemaan paljon pahempaa. Vaikeutta kuvastaa mm. se, että säästöjä ei edes yritetä tehdä itse, vaan paikalle kutsutaan FCG Konsultointi Oy:n konsultit kertomaan mistä leikkaamme. Päätösten ulkoistaminen tällä tavalla on tietenkin turvallista. Syntipukki on selkeästi osoitettavissa, ja mikä tärkeintä, se ei ole kukaan meistä.

Karkkilalla ei ole yksittäisiä säästökohteita, joilla olisi oleellisesti ratkaisevaa merkitystä kokonaisuuden kannalta. Lukiota ei voida lopettaa, vaikka se kokoluokaltaan alkaisi olla sellainen leikkaus mitä Karkkilan talouteen nyt haetaan.

Yksi kaikkien hyväksymä säästökohde kuitenkin löytyy, vaikka siitä ei ole julkisuudessa puhuttu mitään. Karkkilan maksama työmarkkinatuen kuntaosuus pitkäaikaistyöttömistä eli ns. sakkomaksu on viime vuonna ollut alimmillaan helmikuussa hiukan yli 31 000 euroa (93 hlöä) ja enimmillään yli 53 000 euroa (121 hlöä) heinäkuussa. Viimeiset viisi vuotta Karkkilan on maksanut näitä sakkomaksuja vähintään 369 000 euroa joka vuosi. Sakkomaksulta vältytään, kun pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan koulutukseen, työkokeiluun tai palkataan töihin. Aktivointi kuitenkin maksaa, sillä jonkun täytyy hoitaa homma muualla kuin budjetti-ecxelin ääressä.

Jälleen kerran Karkkilassa tullaan siis käymään kaikki toiminnot läpi ja jälleen kerran kaikkialta nipistetään enemmän tai vähemmän. Toivottavasti kuitenkin ymmärretään, että kaikki ei voi jatkua ennallaan jos rahaa ja tekijöitä vähennetään. Toiminnankin täytyy muuttua.

Ja kun nyt taas säästetään, olisi hyvä osata säästää niin, ettei aiheuteta menoja toisissa kohteissa tai hetken päästä. Jos talousmurheet olisi hoidettavissa säästämällä, Karkkilan pitäisi 30 vuoden säästökokemuksella olla jo rikas kaupunki. Ikävä kyllä tähän mennessä säästäminen on johtanut vain velkaantumiseen.

Karkkilan kohdalla säästämisen historia tekeekin säästämisestä nyt erityisen vaikeaa. Kaikki on koluttu moneen kertaan. Korjausinvestoinneista säästämisen tiedetään olevan aikapommin virittämistä, samoin hyvinvointia tukevista asioista karsimisen – siis työväenopistosta, kirjastosta, kouluista, päivähoidosta ja sotepalveluista. Jäljelle ei jää juuri muuta kuin hallintoporras, mutta jos viime vuosien puheisiin on uskomista: hyviä johtajia tarvitaan.

Sotepalveluiden hinta on niin Karkkilassa kuin muuallakin ongelma. Koronavuosi tuo kunnille lisämenoja, vaikka valtio kuinka lupaa korvata koronasta aiheutuneita menoja. Valtion piikki ei ole ikuisesti auki. Erittäin todennäköisesti valtio kiristää talouspolitiikkaansa viimeistään kesällä. Korona on tehnyt muihin hoitoihin tulpan, joka alkaa vähitellen irrota ja hoitomenot tulevat kasvamaan. Myös Karkkilan osalta.

Sosiaali- ja terveyskuluihin uppoaa kuntien rahoista valtaosa ja yleisen käsityksen mukaan niistä menoista ei voida kieltäytyä, vaan muista kunnan menoista karsitaan jotta soteorganisaatio saa rahansa. Juuri siksi perusturvakuntayhtymä Karviaisen kulurakenne on Karkkilan kaupungin taloudenpidon kannalta olennaisen tärkeä. Koska Karkkila on yhtymän vähemmistöosakas, Karviaisen toimintaa ei ole Karkkilassa juurikaan avoimesti ruodittu saati vaadittu selvitettäväksi. Jos Karkkila haluaa löytää säästöjä nopeasti, Karviaiseen on uskallettava kajota heti. Nykyinen sote-malli on käytössä vielä riittävän pitkään ehtiäkseen tehdä tuhoja kuntataloudessa.

Jos hyvin käy, nykyinen valtuusto siivoaa jälkensä ja pakottaa tämän vuoden tilinpäätösennusteen nollille.

Kesäkuun alusta toimikautensa aloittava uusi kaupunginvaltuusto saa jatkaa siitä mihin nykyinen valtuusto tulee jäämään eli säästämiseen ja uusien toimintatapojen ja tulonlähteiden etsimiseen ja kehittämiseen.