tiistai 31. elokuuta 2021

Takana kaksi valtuuston kokousta, oikeat asiat vasta edessä

Nyt on takana kuukausi uutta valtuustokautta. Valtuusto on kokoontunut jo kahdesti, mutta suuria asioita ei ole vielä ollut esillä. Näin alkukaudesta valtuuston päätehtävä on käynnistää kausi eli päättää luottamuspaikkojen jaosta. Eli ketkä valitaan lautakuntiin ja kaupunginhallitukseen. Tämän luottamuspaikkajako perustuu eri ryhmien välisiin neuvotteluihin, jotka on käyty vaalien jälkeen pitkin kesää.

Karkkilassa neuvottelut luottamuspaikoista sujuivat helposti. Lähtökohtana oli vaalin tulos, joka pyrittiin heijastamaan kaikkiin toimielimiin. Pitkin kesää on kuulunut ympäri Suomea uutisia riitaisista tai vaikeista neuvotteluista, kaikenlaisista liittoutumista ja sopimuksista, mutta Karkkilassa kädenvääntöä ei syntynyt. Paikkojen jako tehtiin perinteisellä tavalla eli kaikissa toimielimissä ei ole kaikkien ryhmien edustajaa. Isot ryhmät ovat mukana kaikkialla, pienimmät ryhmät vain siellä täällä.

Paikallisten luottamuspaikkojen lisäksi jaossa on myös niin sanottuja ylikunnallisia paikkoja kuten esimerkiksi Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tai Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen luottamuspaikat. Neuvottelut näihin paikkoihin on käyty vaalipiiritasolla puolueiden kesken. Paikalliset poliitikot eivät näihin keskusteluihin osallistu, vaan täällä Karkkilassa tehtäväksi jää hyväksyä ylhäältä tuleva neuvottelutulos ja käyttää se kaupunginvaltuustossa.

Takana on nyt kaksi valtuuston kokousta ja neljä tuntia käynnistelyä. Varsinaisia ”asioita” valtuustoon asti ei ole vielä tullut. Oikeastaan ainoa vähän isompi asia oli ensimmäisessä valtuustossa käynyt valtuustoaloite valtuuston neuvottelukunnan perustamisesta. Asia palautettiin takaisin valmisteluun ja olin palautuksen kannalla. Aloitteen idea on perustaa valtuustoryhmien välisen keskustelun ja yhteistyön lisäämiseksi uusi toimielin, jolla ei olisi päätösvaltaa.

En nähnyt tarpeelliseksi perustaa mitään minivaltuustoa, etenkään kun Karkkilassa on ollut käytäntö että valtuustoryhmien edustajat kokoontuvat ajoittain keskustelemaan. Tätä tapaa kannattaa jatkaa ja kehittää, ja uskoakseni juuri näin tulee myös tapahtumaan.

Karkkilan kaupungilla on käytössä sähköinen kokousjärjestelmä, jonka kautta luottamushenkilöt voivat mm. pyytää etukäteen puheenvuoroja, jättää aloitteita - ja mikä parasta, järjestelmä mahdollistaa pöytäkirjan tarkistamisen heti kokouksen päätteeksi jos vain kokous muuten hoidetaan sähköisesti.

Nyt pöytäkirjat tarkistetaan vasta viikon kuluttua kokouksesta. Lakiteknisesti ottaen päätös syntyy silloin kun pöytäkirja tarkistetaan. Siis nykyisin päätökset eivät synny kokouksessa vaan vasta viikon päästä. Käytännössä asiat siis seisovat viikon.

Sähköistä järjestelmää ei valitettavasti päästä hyödyntämään kunnolla vielä pitkään aikaan. Tai toivottavasti päästään. Esteenä on nimittäin se, että kaikki luottamushenkilöt eivät ota esityslistoja ja liitteitä vastaan digitaalisessa muodossa vaan paperilla.

Kunnalispäättäjän tehtävä ei ole tässä kohtaa sellainen, jossa työnantaja (eli äänestäjät) määräisi mitä työkaluja hommassa käytetään, vaikka monista muista työkaluista ja toimintatavoista se antaa selvät ohjeet joista ei poiketa.

Jos valtuuston kaksi ensimmäistä kokousta ovat olleet värittömiä ja suorastaan tylsiä, jatkossa kokoukset tulevat olemaan kiinnostavampia. Merkityksellisin asia koko syksyssä on ensi vuoden talousarvio, jonka raamista kerroinkin jo. Taloudesta tullaan puhumaan lähikuukausina paljon, ainakin itse tulen kiinnittämään siihen paljon huomiota.


maanantai 16. elokuuta 2021

Karkkilan talousarviokehys leikkaa aineista, tarvikkeista ja tavaroista

Karkkilan kaupunginhallitus käsittelee tänään maanantaina vuoden 2022 talousarvion kehystä. Tarjolla on runsaat 300 000 euroa pienempi menokehys kuin tämän vuoden muutettu talousarvio. Kehyslukujen valossa mitään suuria rakenteellisia uudistuksia ei ole tulossa. Saman vanhan kituuttamisen jatkuminen ei ole kenellekään yllätys.

Karkkilan ainoa vaihtoehto on tehdä nyt ja tästä eteenpäin vain ylijäämäisiä talousarvioita. Siksi tämäkin kehys on puristettu 433 676 euroa ylijäämäiseksi.

Summa syntyy kun työehtosopimusten mukaisista henkilöstökulujen ja palveluiden ostoon varatun rahamäärän kasvusta vähennetään runsaat puoli miljoonaa euroa ”aineet, tarvikkeet ja tavarat”-kohdasta, noin 40 000 euroa avustuksista ja saman verran ”muista toimintakuluista”. Eli käytännössä nykyiset hommat tehdään vanhoilla ja vähemmillä vermeillä, ja kaupunki jakaa avustuksia entistä niukemmin.

Verotulojen odotetaan kasvavan 1,3 miljoonaa euroa ja valtion osuuksia liki sama summa enemmän. Lisäksi kaupunki hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ja jos ei ole vielä hakenut niin kannattaa hakea alijäämän kattamiskauden pidentämistä.

Karkkilan kaikki toimintatuotot pysyvät raamin mukaan ennallaan. Myynti- ja maksutuotot eivät nouse, tukia ja avustuksia ei tule lisää eikä muitakaan toimintatuottoja ole tiedossa yhtään tämänvuotista budjettia enempää. Toivottavasti kehys on tässä kohtaa väärässä ja tuloja tulee reilusti enemmän.

Kehysehdotuksen perusteella tulevaa talousarviota voisi kuvailla odottelukauden budjetiksi. Odotellaan ja katsellaan mitä tuleman pitää. Kehys ei ohjaa tekemään muutoksia, vaan pitämään nykyisen linjan.

Kunnissa ei nyt lähdetä oma-aloitteisiin isoihin rakenteellisiin muutoksiin, sillä soteuudistus on tulossa ja sen vaikutuksista kenelläkään ei ole pitäviä laskelmia. Vain se tiedetään että soten myötä Karkkilankin budjetista lähtee vuonna 2023 iso osa pois: paljon pakollisia ja osittain arvaamattomia menoja. Uudistuksen alussa mikään tuskin muuttuu radikaalisti, mutta alun jälkeen alkaa arki. Sotetoimintaa Karkkilassa tulee olemaan jatkossakin, mutta kukaan ei tiedä minkä verran ja minkälaista. Eikä muutos ole kiinni yksin siitä mitä ylhäältä annetaan, vaan myös siitä mitä karkkilalaiset haluavat.

Ensi vuoden talousarvion laadinta jatkuu toimialakohtaisesti nyt hyväksyttävän talousarviokehyksen pohjalta. Menoja ei saa ylittää, mutta tuloja saa hankkia lisää.