Karkkila voi parantaa sotepalveluitaan ja mielenterveysosaamistaan vähällä rahalla

Tein 20.9.2021 valtuustoaloitteen Kriisikeskuksen toimipisteen saamisesta Karkkilaan ja Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen järjestämisestä kaupungin henkilöstölle.

Yritän jatkossakin tehdä aloitteeni samalla kaavalla eli aloitteessa on lyhyt arvio vaikuttavuudesta ja kustannuksista.

Tätä kirjoittaessa en vielä tiedä, ketkä kaikki valtuutetut allekirjoittivat aloitteen, mutta ainakin Jani Laaksonen (ps), Lenita Nyman (kd) ja Paula Salapuro (kok) ovat niin tehneet.

--

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin kuormitettuja niin Karkkilassa kuin koko Suomessa. Palvelut eivät pysty kaikilta osin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, joten varhaisen puuttumisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn onnistuminen ovat yhä tärkeämpiä etenkin mielenterveyspalveluiden kannalta.

Siksi ehdotan selvitettäväksi kaksi asiaa:

1) voisiko Karkkilan kaupunki järjestää henkilöstölleen Mielenterveyden ensiapu -koulutusta

2) voisiko Karkkilan kaupunki antaa vastaanottotilan Vihdin Kriisikeskuksen käyttöön esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa

Mielenterveyden ensiapu -koulutus on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n järjestämää koulutusta, jonka on todettu parantavan niin koulutettujen itsensä kuin heidän läheistensäkin jaksamista, ja antaneen työkaluja hyvän mielenterveyden edistämiseen kotona, työssä ja vapaa-ajalla.

Vihdin Kriisikeskus, jonka toimialueeseen Karkkila kuuluu, on yksi Suomen yli 20:stä Kriisikeskuksesta, jotka toimivat MIELI ry:n alaisuudessa.

Kriisikeskukset ovat matalan kynnyksen tukipisteitä, joihin voi ottaa yhteyttä kaikissa elämän kriisitilanteissa. Apu on käyttäjälle maksutonta. Kriisikeskukset saavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoitusta, jonka alkulähde on veikkausvoittovaroissa.

Vihdin Kriisikeskuksen toimipaikka on Nummelassa ja sillä on kerran viikossa avoinna oleva palvelupiste Lohjalla. Jos Karkkilaan saataisiin vastaava toimipiste, se helpottaisi kriisiavun saatavuutta ja toisi yhden tärkeän sotepalvelun Karkkilaan lisää.

Aloitteeni kummatkin kohdat ovat erittäin kustannustehokkaita. 14 oppitunnin mittaisen Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutuksen kustannukset ovat noin sata euroa koulutettavaa kohden ja Kriisikeskuksen vastaanottotila maksaa kaupungille vuodessa noin kahden kuukauden sisäisen vuokran toimistohuoneesta tai kahdesta. 

Kumpikin toiminta vähentää muiden sote-palveluiden käyttöä eli vähentää Karkkilan sotemenoja, parantaa toimintaan osallistuvien elämänlaatua, tukee toimintakykyä, ehkäisee muiden ongelmien syntyä ja kasaantumista ja voi parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä.

--

Pieniä valon kaltaisia häivähdyksiä

Toinen vuosineljännes meni Karkkilan kaupungilla hiukan paremmin kuin ensimmäinen. Näin käy ilmi uusimmasta osavuosikatsauksesta.

Aloitetaan hyvistä asioista, joita on tapahtunut huhti-kesäkuussa:

1) Kaupunki on pystynyt lyhentämään lainojaan 1,49 miljoonalla eurolla.

2) Kaupunki on pystynyt pienentämään tämän vuoden tulokseksi ennustettua alijäämää runsaalla 700 000 eurolla.

3) Koko vuonna saatavien verotulojen ennustettu määrä on kasvanut miljoonalla eurolla.

4) Kaupungin vuosikate on saatu nostettua yli 200 000 euron miinukselta liki puolen miljoonaa euroa plussalle. Vuosikate on se rahasumma, joka on käytettävissä juoksevien menojen jälkeen investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Jos vuosikate on miinuksella, lyhennykset ja investoinnitkin tehdään velaksi.

5) Karkkilassa on 38 asukasta enemmän.

Jatketaan ikävämmillä asioilla:

1) Karkkilan tämän vuoden tulos tulee olemaan ennusteen mukaan tappiollinen eli alijäämäinen 2,45 miljoonaa euroa. Karkkilan taloustilanteessa se on järkyttävän paljon. Mikäli Karkkila ei halua kriisikunnaksi, alijäämäisiä tuloksia ei saa tehdä.

2) Karkkilan velkamäärä oli kesäkuun lopussa yli 6400 euroa asukasta kohden. Se on noin 3000 euroa enemmän kuin Manner-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta oli viime vuonna. Se on järkyttävän paljon kunnalle, jonka taloudellinen liikkumavara on käytännössä olematon.

3) Karkkilan kaupungin saamat tulot polkevat paikoillaan. Osavuosikatsauksen perusteella laaditun ennusteen mukaan tänä vuonna toimintatuottoja saadaan yli 200 000 euroa vähemmän kuin vuosi sitten. 13,4 miljoonan euron tuotoista myyntituottojen osuuden odotetaan hiukan kasvavan viime vuodesta 4,1 miljoonaan euroon, maksutuotot sen sijaan jäänevät yli 50 000 euroa ja muut toimintatuotot liki puoli miljoonaa euroa vuoden takaisista luvuista. Kauppa ei tunnu piristyvän.

Mitä sitten pitäisi tehdä:

1) Saada lisää tuloja ja veronmaksajia sekä vähentää menoja kuten esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus. Käytännössä tämä tarkoittaa työttömien aktivoimista. Tätä ns. sakkomaksua Karkkila on maksanut tänä vuonna tammi-kesäkuussa hiukan vaille 280 000 euroa. Summa on lähes sama kuin kaupungin saamat kiinteistöverotulot vastaavalta ajalta.

2) Edistää asioita, jotka estävät (yllättävien) lisämenojen syntymistä. Tällaisia ovat mm. vesi- ja viemäriverkoston kunnostaminen ja sote-puolen ennaltaehkäisevä työ. Samaan sarjaan kuuluu myös epäkurantin omaisuuden myyminen.

Osavuosikatsaus merkitään tiedoksi kaupunginhallituksessa tänään maanantaina. Katsaus tuodaan myös kaupunginvaltuustoon. Hyvä että tuodaan, mutta osavuosikatsaukset eivät ole riittävä tapa kertoa valtuustolle kaupungin talouden tilasta. Valtuuston tulisi saada jonkinlainen ajantasainen talouskatsaus jokaisessa kokouksessaan.