Salailukupla puhkesi

 

Karkkilan kaupunginjohtajan erottamiseksi viikko sitten tehty aloite on sittenkin julkinen. Kaupunginhallitus päätti maanantaina 16. marraskuuta lopettaa aloitteen salailun, koska asiasta oli jo keskusteltu julkisuudessa.

Aloitteessa ei esitetä eikä ehdoteta mitään, vaan siinä vaaditaan, että ”kaupunginhallitus käynnistää kuntalain 43§:ssä kuvatun epäluottamuksen selvittämisen valtuustoryhmien kesken ja selvitettyään epäluottamuksen laajuuden neuvottelee kaupunginjohtajan kanssa johtajasopimuksen mukaisesta vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta.”

Epäluottamusta aloitteen tekijät perustelevat ”kaupunginjohtajan puutteellisilla johtamistaidoilla sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston asioiden heikolla valmistelulla”.

Aloitteen ensisijainen tavoite on siis saada kaupunginjohtaja eroamaan oma-aloitteisesti. Jos näin ei kuitenkaan käy, allekirjoittaneet vaativat ”toissijaisesti, että kaupunginhallitus saattaa asian valtuustoon kuntalain 43§:n mukaiseen menettelyyn, jossa valtuusto päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan kaupunginjohtajan irtisanomista epäluottamuksen perusteella”.

Aloitteen hämmästyttävin kohta on perustelu. Kautta maailmanhistorian kaupunginjohtajia, viranhaltijoita ja kaikkia muita johtaja ja päättäjiä on moitittu puutteellisista johtamistaidoista ja surkeasta asioiden valmistelusta. Ja niin tullaan tekemään tulevaisuudessakin.

Eikö todellakaan löytynyt mitään konkreettista? Mistä syystä tällainen aloite on pitänyt salata? Eihän tässä ole mitään salaamisen arvoista, paitsi hävettävän huonot perustelut.

Salailun todellista syytä tuskin kerrotaan koskaan. Nyt on vedottu työrauhaan, mikä itse asiassa on aika olematon perustelu. Kunnallishallinnossa on aina ikuinen työrauha tai -rauhattomuus, riippuen katsantokannasta. Ympäripyöreiden aloitteiden käsittely ei vaadi periaatteessa sen enempää työrauhaa kuin minkään muunkaan aloitteen. Mutta kuten edellisessä blogikirjoituksessani totesin, kaiken voi halutessaan salata, eipä siinä mitään.

Salailua voisi ehkä perustella sillä aikomuksella, että tarkoituksena oli käydä kaupunginjohtajan kanssa astetta painokkaampi keskustelu hänen virkauransa tulevaisuudesta Karkkilassa ja saada hänet jättämään työnsä välittömästi ja ottamaan johtajasopimuksen mahdollistama puolen vuoden palkkapaketti. Jos keskustelu olisi onnistunut, kaupunginjohtaja olisi lähtenyt vähin äänin heti ja karkkilalaiset olisivat vain ihmetelleet että mihin se lähti, mikähän sille tuli kun erosi. Sai varmaan jostain paremman paikan, että onnea matkaan vain. Jos näin olisi käynyt, 16 valtuutetun aloitetta ei olisi tarvinnut koskaan julkistaa, vaan aloite olisi hautautunut arkistoon. Ehkä joku historiantutkija olisi löytänyt sen vuosikymmenten päästä.

Toisaalta osa aloitteen tekijöistä halusi julkistaa aloitteen näkyvästi. Mutta miksi aloitteen kovin köykäistä sisältöä ei kerrottu julki tarkemmin, vaikka se oli tiedossa. En keksi muuta vaihtoehtoa kuin että asia haluttiin huhumyllyyn, ja kun asia paisuu sen myötä, ehkä metelistä saisi jonkinlaisen vipuvarren aiemmin mainitsemaani keskusteluun virkauran tulevaisuudesta Karkkilassa.

Nämä kaksi vastakkaista toimintatapaa kielivät siitä, että kaupunginjohtajan erottamissuunnitelmaa ei oltu tehty loppuun asti harkiten eikä ehkä yksimielisestikään. Oma veikkaukseni on, että salailupäätös oli sooloilua, johon vastattiin toisella soololla.

Aloitteen tekijöillä on lehtitiedon mukaan muistio, johon on kirjattu aloitteen tekijöitä huolestuttavia epäkohtia. Muistio ei ole aloitteen liite, vaan täysin erillinen asiakirja. Sen sisällöstä ei ole julkisuudessa vielä tietoa. Lehtitiedon mukaan yksi aloitteen tekijä on luvannut kertoa muistion sisällöstä vasta siinä vaiheessa, kun valtuuston mahdollisesti tulevaisuudessa asettama valiokunta on tehnyt selvitystyönsä loppuun erottamisaloitteesta ja asia palaa takaisin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Saman lehtitiedon mukaan aloitteen tekijät aikovat silloin julkistaa myös keväällä tehdyn työsuojeluilmoituksen sisältöä. Eli aloite näyttää perustuvan ainakin osittain työsuojeluilmoituksen aineistoon ja sen käsittelyyn, joka on julistettu salaiseksi.

Aloitteen ovat allekirjoittaneet vasemmistoliiton valtuutetuista Jarkko Ilonen, Katja Etolin, Eino Huotari, Tapani Ylihärsilä, Maritta Salo, Teemu Tuiskula, Timo Lehto ja Eino Hellsten, demareista Juha Jumisko, Essi Jumisko, Tuure Keskinen, Harri Lindfors, Risto Sintonen, keskustasta Outi Pietiläinen, perussuomalaisista Heidi Savolainen ja sitoutumaton Anu Frosterus-Setälä.

Epäluottamus koetuksella

Kuusitoista Karkkilan kaupunginvaltuutettua on tehnyt aloitteen ja jättänyt sen kaupungin kirjaamoon tiistaina 10.11.2020. Sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdessä on kerrottu että aloitteessa nämä 16 valtuutettua ilmaisevat epäluottamuksensa kaupunginjohtaja Tuija Teléniä kohtaan ja haluavat hänet pois virastaan.

Kaupunki on ilmoittanut, että aloite menee kaupunginhallituksen käsittelyyn ja siihen hetkeen saakka kunnes kh on tehnyt asiasta päätöksen, aloiteasiakirja on ”ei-vielä-julkinen”. Salailu on perusteltu viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain kuudennella pykälällä. Pykälässä kerrotaan viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tulemisesta.

Ymmärtääkseni 16 valtuutettua ei ole viranomainen. Mutta jos kuitenkin on, olkaa hyvä ja kertokaa mikä on tämän viranomaisen nimi. Minulla on sille asiaa.

Saman lain 7§ kertoo viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkisuudesta: ”Viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä.”

Pykälä 6 ei siis toimi yksiselitteisenä perusteena. Viranomainen voi ja saa totta kai salata tämän asiakirjan niin halutessaan, mutta peruste on jokin muu kuin 6§. Toistaiseksi muuta syytä ei ole kerrottu.

Tässä tapauksessa on vedottu myös asian arkaluonteisuuteen. Joten teoriassa – mitä asiakirjan pitää sisältää jotta aloitteen voisi salata tai se ehkä jopa pitäisikin salata? Salailun syyksi ei riitä että kohteena on kaupungin julkisin virka ja kaupungin julkisin viranhaltija.

Mieleeni tulee vain yksi peruste. Jos asiakirjassa kerrotaan rikoksesta tai muusta asiasta, johon liittyvien henkilöiden yksityisyyttä halutaan suojella, se voisi olla pätevältä kuulostava syy. Tässä tapauksessa ei tietääkseni ole mistään sellaisesta kyse, ellei sitten puhe ole keväällä tehdystä työsuojeluilmoituksesta, jossa kaupunginjohtajan huhuttiin syyllistyneen mm. työpaikkakiusaamiseen. Tähän viittaisi mm. paikallislehden väite, että epäluottamusaloite aiottiin alunperin tehdä jo kesäkuussa eli sen jälkeen kun työsuojeluilmoitus oli tehty.

Työsuojeluilmoitus on paikallislehtien uutisten ja kaupungin oman tiedotuksen mukaan loppuunkäsitelty. Asiasta ei tosin ole hiiskuttu julkisuuteen sanaakaan, vaan asian sisältö, käsittely ja päätöksenteko on salaista.

Kaiken tämän jälkeen en voi muuta kuin pohtia, perustuuko 16 valtuutetun aloite salaiseen aineistoon. Miten he ovat saaneet salaisen aineiston käyttöönsä? Ja jos aloite perustuu salaiseen aineistoon, mistä kaikesta se kertoo?

Jos kyse on jostain kaupunginjohtajaan liittyvästä asiasta, jolla on laajaa yleistä merkitystä, miksi aloite on vain 16 kaupunginvaltuutetun tekemä ja miksi osa valtuutetuista ei tiedä aloitteen sisällöstä mitään.

Asian erikoisuutta kuvastaa myös se, että tekemäni asiakirjapyyntö menee kuulemma kaupunginhallituksen käsittelyyn. Toimittajan urallani olen tehnyt lukemattomia asiakirjapyyntöjä, mutta ne kaikki ovat selvinneet korkeintaan keskustelulla asianomaisen viranhaltijan kanssa. Koskaan ennen pyyntöni ei ole mennyt minkään toimielimen käsittelyyn.

Lue myös: Salailukupla puhkesi