Valtuusto äänesti kasvisruuasta

Karkkilan kaupungin ruokahuollossa saa jatkossakin kasvis- tai vegaaniruokaa vain, jos sen tarpeesta ilmoittaa etukäteen.

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänin 22-12 olla palauttamatta takaisin valmisteluun huhtikuussa tehtyä valtuustoaloitetta, jonka mukaan etukäteisilmoitusta ei tarvittaisi. Perustelu oli jo syyskuussa teknisessä lautakunnassa esitetty: ”ruokapalveluilla ei nykyisellä toiminnan, tilojen ja henkilöresurssien rakenteella ole mahdollista toteuttaa valtuustoaloitteen esittämää laajennusta”.

Huhtikuussa tehdyssä valtuustoaloiteessa esitettiin, että ”kaupunki mahdollistaisi kasvis- ja vegaanivaihtoehdon normaalina ruokavaihtoehtona ruokapalveluissaan - ilman erillistä ilmoittautumismenettelyä. Samalla kaupunki lisää ravitsemustietoutta käyttäjäkohderyhmässä. Ruokapalveluissa tulee painottaa lähiruokaa ensisijaisena vaihtoehtona”.

Valtuustossa aloitteen tekijä, Jarkko Ilonen esitti palauttamista Satu Ahjoniemen kannattamana. Äänestyksessä heidän kanssaan samaa mieltä olivat muut Vasemmistoliiton valtuutetut Duncan Heathfield, Katja Etolin ja varavaltuutettuna kokoukseen osallistunut Erkki Ollakka sekä Vihreiden Heikki Savola, Kokoomuksen Anna Tallgren ja Karkkilaan Sitoutuneet -ryhmästä Kati Sinervä, Teemu Linnakoski, Eevi Myllylahti, Melinda Paunonen ja Mari Partanen.

Keskustelun aluksi käytin puheenvuoron, jossa totesin: ”Konsultit kertoivat keväällä, että Karkkilassa tarjotaan liikaa salaattia ja tuntuu että vähän samassa hengessä tämä aloite on nähty niin, että ruokamäärää haluttaisiin lisätä – en tiedä johtuuko tämä aloitteen muotoilusta vai mistä. Mutta oma näkemykseni on, että lähivuosina niin Karkkilassa kuin muuallakin mm. linjastolounailla suurin osa tarjonnasta tulee olemaan salaatteja ja pelkistä kasvikunnan tuotteista tehtyjä ruokia, ja linjaston loppupäässä on erillinen pata tai vuoka josta voi ottaa lautaselleen lihaa jos niin haluaa.
Tähän on sekä ekonomiset että ekologiset syyt. Ei ole järkevää ja kannattavaa valmistaa monia erillisiä ruokalajeja, kun voidaan tehdään ruokaa joka sopii kaikille sekasyöjille.
Kasviproteiini (esimerkiksi kotimaiset herneet ja pavut) ei ole välttämättä kallista ja sitä paitsi niiden tuottaminen vaatii vähemmän energiaa, vähemmän peltoalaa ja vähemmän vettä kuin lihan tehotuottaminen.
THL esitteli aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jonka mukaan päiväkoti-ikäiset syövät lihaa ja maitotuotteita noin 5 kertaa enemmän kuin olisi suositeltavaa, ja sama opittu käyttäytyminen jatkuu myöhemmällä iällä.
En esitä aloitetta palautettavaksi valmisteluun, sillä en usko asian muuttuvan tänä vuonna.
Toivon kuitenkin aloitteen kannustavan kaikkia terveellisempään ruokailuun.”

Keskustelu rönsyili moneen suuntaan. Mm. Hannamari Auvinen (kd) kertoi miten ravintosuositusten mukainen ateria kootaan ja sosialidemokraattien Harri Lindfors vastusti aloitetta, koska se on hänen mielestään vihervasemmistolaista politiikkaa.

Äänestyksen päätteeksi totesin, että ”maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Tämä valtuusto ei halunnut muuttaa maailmaa tässä asiassa tänään - palataan asiaan myöhemmin”.

Karviaisen budjetti hyväksyttiin

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ensi vuoden talousarvioehdotus hyväksyttiin. Tosin samalla valtuusto edellytti, että Karviainen sopeuttaa menonsa ensi vuoden aikana siihen raamiin, josta Karkkila päättää vasta 20.12. kokoontuvassa valtuustossa.

Tällä hetkellä karsittavaa on runsaan kahden miljoonan euron verran. Todellisuudessa summa on kuulemma pienempi, sillä yli kahden miljoonan euron menojen kattamiseen tullaan saamaan valtionosuuksia.

Investointimäärärahoista leikattiin

Valtuusto päätti karsia tälle vuodelle tarkoitetuista investointimäärärahoista yhteensä 85 000 euroa. Suurin yksittäinen investointi olisi ollut Haukkamäen koulun siirtyminen maalämpöön.

Pupulan päiväkodin vikakorjauksiin annettiin samalla 65 000 euroa, mutta moni valtuutettu kummasteli, mihin raha tullaan käyttämään. Samoin terveyskeskuksen vikakorjauksiin tarvittava 60 000 euroa hämmästytti. Asia oli ollut jo teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyissä, mutta remonttien sisältö oli jäänyt epäselväksi.

Kuuleman mukaan vikakorjaukset aiheutuvat vesivahingoista.

Karkkila pitää veroprosentit ennallaan

Karkkilan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänin 30-5 pitää kuntaveroprosentit ennallaan. Vasemmistoliitto esitti tuloveroprosentin nostamista 21,25:stä 21,75:een.

Itse rakastan verotusta, etenkin sellaista verotusta jonka tuloilla tehdään jotain yhteiseksi hyväksi. Sellaista verotusta en kannata, joka on vain tekohengitystä joka ei itse asiassa edes pelasta. Ymmärrän hyvin, että korotusehdotus olisi tuonut laskennallisesti yli 600 000 euroa lisää verotuloja, mutta sen rahan vuoksi olisi todennäköisesti jätetty tekemättä jokin rakenteellinen uudistus, joka jatkossa auttaisi kaupungin taloutta. (Myönnän, että tämä on toiveajattelua. Todennäköisesti tärkeimmät uudistukset jäävät joka tapauksessa tekemättä, sillä ne ovat poliittisesti liian arkoja, olipa veroprosentti mitä tahansa.)

Viime valtuuston kokouksessa kysyin, mistä kaupunki aikoo saada lisätuloja. Tässä kokouksessa vastaus on päätösehdotuksen mukaan, että ei ainakaan veroprosentteja nostamalla. Toivottavasti vastaus löytyy joulukuun valtuustossa käsiteltävästä ensi vuoden talousarviosta, jonka laadintaan veroprosenttipäätös vaikuttaa monen muun asian ohella. Kuten esim. talousarvion raami, joka annettiin alkusyksystä, ei tosin lupaa muutoksia.

Talousraami on sama kuin tämän vuoden muutettu talousarvio. Sen vuoksi on viime päivinä ollut huolestuttavaa seurata, miten lautakunnat ovat käsitelleet tulevaa budjettia. Esityslistoilla on todettu, että ”raamiin pääseminen edellyttää epärealistista talousarviota”.

Taloudellinen liikkumavara on todella olematon. Suurin osa Karkkilan kaupungin toimista on lakisääteisiä, kaiken kaikkiaan vain 7% on ns. vapaaehtoista toimintaa. Ja sekin tukee lakisääteistä osaa.

Ensi vuosi on kuitenkin vielä lainausmerkeissä sanoen helppo vuosi. Sehän on Karkkilan historian viimeinen vuosi jolloin meillä on yli 34 Me verotuloja. Tilanne muuttuu seuraavana eli vuonna 2023, kun soteuudistus tulee voimaan. Verotuloja on luvassa ennusteen mukaan vain 18 Me. Sillä summalla me sitten vastataan yli 50 Me:n lainoista ja yli 30 Me:n korjausvelasta.

Käytännössä isot vaikuttavat päätökset on tehtävä jo ensi vuonna, kun Karkkilalla on vielä suhteellisesti enemmän rahaa käytettävissä. Jos nykymeno jatkuu, Karkkila menee vapaalla pudotuksella kriisikunnaksi. Jos tämä halutaan yrittää välttää, taloustilanteeseen pitää nyt suhtautua vapaaehtoisena selvitystilana ja toimia sen mukaisesti.

Kesäkuun lopussa kaupunginhallitus päätti useista selvityksistä, joiden on määrä valmistua tämän syksyn aikana. Selvityksistä ei ole vielä kuulunut mitään ja muutenkaan taloudesta ei ole juuri puhuttu julkisuudessa, paitsi että yhdessä mennään ja yhdessä tehdään ja yhdessä tästä selvitään, kaikki hoituu ei mitään hätää.

Anteeksi vain, mutta tuohon en usko ihan täysin. Toivoa meillä kyllä on, mutta se vaatii tekoja ja niitä on tehtävä viimeistään joulukuussa.

Talouden tasapainottamisen tilanne on edelleen hyvin auki. Selvityksistä osa on aloittamatta, mutta sentään kaupungin tilojen käyttöä pohditaan jo lähipäivinä ja kiinteistöjen myyntiä enteilevä ns. salkutus aikataulutetaan. Veikkaan että maanantaina joulukuun 13. päivä järjestettävästä valtuuston talousarviokokouksesta tulee pitkä ja monista yksityiskohdista keskustellaan. Vesimaksun korottaminen mainittiin valtuustossa ja oma veikkaukseni on, että korotus tulee.

Kaupungin omaisuutta tullaan myymään, mutta se ei ole helppoa. Kuranttia myytävää on vähän eli myyntiajat tulevat olemaan pitkiä ja kauppahinnat alhaisia.

Kuten Vasemmistoliiton valtuutettu Eino Huotari totesi kokouksessa, aiempien valtuustojen olisi pitänyt tehdä talouspäätöksiä. Olen samaa mieltä. Talouden tasapainottaminen on pitkäntähtäinen toimintaa, mutta tässä tapauksessa "pitkä" meni jo vuosia sitten.