Valtuuston kokous kesti 9,5 tuntia - ei suuria uutisia

- Taidekoulujen avustuksia ei leikata

- Karkkila sai uuden ”Rautainen kotikaupunki” -nimisen strategian tälle vaalikaudelle

- Kaikki isot talouspäätökset tehdään ensi vuonna. Tai yritetään tehdä. 

Siinä Karkkilan kaupunginvaltuuston eilinen kokous lyhyesti. Yhdeksän ja puoli tuntia (kello 16 – 01.30) kestäneen kokouksen suurimmat asiat olivat uuden strategian ja ensi vuoden talousarvion hyväksyminen.

Karkkilan talousahdinko ei helpota, sillä valtuusto hyväksyi alijäämäisen talousarvion (liki 800 000 euroa tappiota). Valtuusto hyväksyi päätökseen lisäyksen, että viimeistään kesäkuussa valtuuston käsittelyssä on oltava taloussuunnitelman tarkistaminen, kiinteistöjen ja hankkeiden salkutus ja palveluverkon kehittämislinjaus.

Päätösten tekeminen menee käytännössä kesään, sillä kaupungin hallinnossa on tällä hetkellä liian vähän väkeä, jotta asioita saataisiin ripeämmin eteenpäin. Ja koska aikataulu menee kesään, päätökset eivät ehdi vaikuttaa välttämättä kovinkaan paljon ensi vuoden taloustilanteeseen. Suurin toivo onkin tällä hetkellä Karkkilan vetovoimassa, joka tulee vilkastuneesta kulttuuri- ja yritystoiminnasta. Sitä myötä toivotaan, että Karkkilaan jää vierailijoiden kulutuksesta kertyviä verotuloja ja että Karkkilaan saataisiin lisää asukkaita.

Verotulo-odotukset ensi vuodelle ovat maltillisia, vajaat kaksi miljoonaa euroa lisää tähän vuoteen verrattuna.

Yksikin valtuutettu voi vaikuttaa asioihin

Olen valtuustossa ainoa Vihreiden valtuutettu. Ajatus yhden ihmisen valtuustoryhmästä 35-jäsenisessä kaupunginvaltuustossa voi kuulostaa yksinäiseltä ja voimattomalta, mutta en ole kokenut niin. Asioihin voi vaikuttaa ja se tuli todistettua etenkin kaupunkistrategian kohdalla. Siksi kannustan ottamaan kantaa ja toimimaan tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta. Läheskään aina ei voi voittaa, mutta häviöitä ei pidä ottaa henkilökohtaisina tappioina. Esityksiä tehdään, niistä keskustellaan (kukin tavallaan, tiedoillaan ja taidoillaan) ja sitten lyödään nuijaa pöytään.

Yksin voi saada aikaan yllättävän paljon. Minulle kävi näin Karkkilan strategian kohdalla. Tuossa kaupungin toimintaa tällä valtuustokaudella linjaavassa paperissa näkyy aika paljon ajatuksiani ja ehdotuksiani. Olen keksinyt strategian rakenteessa ja teemassa olevan kotikaupunki-ajatuksen, samoin strategiassa määritellyn Karkkilan kaupungin vision sanamuodon. Kaupunginjohtaja Tuija Telén on muotoillut tekstin, mutta kyllä siellä on muutama otsikko ja lause melkein sellaisena kuin olen ne sanonut.
Rautainen kotikaupunki -otsikko on ehdotukseni, mutta otsikon keksijä on Heidi Vesterinen.

Puheenvuoroni strategiasta

Tässä strategiasta käyttämäni puheenvuoro:

Kotikaupunki. Se oli yksi niistä sanoista joita kirjoitin post it-lapuille valtuustoryhmien ideointipalaverissa. Yllätyin ja totta kai ilahduin, kun sana nousi tässä urakassa näin olennaiseksi. Kiitos tästä.
Strategiassa kaikki kiteytyy sanaan ”kotikaupunki”. Ja aika pitkälti niin kuin ajattelen. Koti on parhaimmillaan paikka jossa voi elää ja asua rauhassa koko elämänsä, olla oma itsensä. Koti on suojaa, turvaa ja ruokaa. Koti on kasvun paikka, siellä opitaan hyvän elämän perustaitoja, luodaan tulevaisuutta. Kodin ympärillä on palveluita, työtä, harrastuksia, kouluja, kulttuuria ja liikenneyhteyksiä. Kodin ympärillä on kotikaupunki eli yhteisö jossa parhaimmillaan toistuvat samat asiat kuin kotonakin: siellä voi olla oma itsensä, elää rauhassa ja turvassa, kasvaa ja luoda tulevaisuutta, saada apua ja tukea kun tarvitaan. Kotikaupungissa ja sen ympärillä on luontoa, josta pidetään yhdessä hyvää huolta – jotta kodilla on edellytykset olla koti tulevaisuudessa. Jos emme onnistu ympäristön suojelussa, luontokadon estämisessä ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, millään politiikalla ei ole edellytyksiä. Ei millään.
Onneksi Karkkilan uusi strategia tarjoaa eväät ja lääkkeet tähän kaikkeen. Kaikki tämä on mukana strategiassa ja sen mittareissa. Osa selvästi, osa hiukan piilossa.

Koska kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta tulevat olemaan lähivuosina paljon esillä ja siihen liittyvät innovaatiot ovat jo nyt niin paikallisesti kuin globaalistikin tärkeitä strategisia välineitä. Ne kunnat, joissa pystytään toimimaan hyvänä alustana näiden ongelmien ratkaisemisessa ja vaihtoehtojen tarjoamisessa, tulevat olemaan voittajia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaiseen toimintaan liittyvä teknologia on yksi nopeimmin kasvavia toimialoja maailmassa, ja näin on myös sijoittajien mielestä. Raha menee sinne missä sillä on hyvä olla ja missä se näkee tulevaisuuden.

Strategia on myös Karkkilan markkinointia, jossa yksityiskohdilla on merkitystä, siksi esitän muutamaa pientä sana- ja lausetason muutosta, jotka kertovat että me täällä Karkkilassa olemme valmiita maailman muuttumiseen.

Vision kuvaukseen esitän yhden lauseen lisäämistä, toiseksi viimeiseksi lauseeksi, sivulle 5: 

Kestävä kehitys on Karkkilan kaupungin kaikki toiminnat läpileikkaava ominaisuus. (esitys hyväksyttiin yksimielisesti)

Ja strategisen tavoitteen 2 muotoilisin näin:

Karkkila on osaamisen, innovaatioiden, työn ja kulttuurin kotikaupunki. (esitys hyväksyttiin yksimielisesti)

Strategisten tavoitteiden mittaristoon esitän lisättäväksi kohdan
3.3. Luontokadon estäminen ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet  (esitys raukesi kannattamattomana) 

Strategian otsikko ”Raudasta syntynyt kotikaupunki” ei ole samassa linjassa visioehdotuksen kanssa ”Karkkila – rohkeasti uudistuva mahdollisuuksien kotikaupunki”. Rauta viittaa historiaan, mutta strategian tehtävä on viedä tulevaisuuteen. Karkkilalla on tietenkin rautaiset juuret, mutta tässä tilanteessa kun Karkkilan on mentävä ripeästi eteenpäin esitän otsikoksi:

Rautainen kotikaupunki (esitys hyväksyttiin ääni 24-11)

Ja vision yksinkertaistaisin versioon, jonka muistaa kertakuulemalta oikein:
Karkkila – rohkea kotikaupunki (esitys hyväksyttiin ääni 18-17)

Rohkea on uudistuva ja mahdollisuuksia luova ja mahdollisuuksiin tarttuva.

Talousarvio

Talousarviosta käyttämäni puheenvuoro:

Entisenä toimittajana katsoin budjettiesitystä vanhasta tottumuksesta uutissilmin. Mikä joululahja! Erinomaisia kuntapolitiikan juttuaiheita pursunneen vuoden pohjalta löytyy vuoden paras herkkupala kultalautasella. Teräviä kyniä suorastaan rukoillaan kirjoittamaan.

Mutta valtuutettuna ensimmäinen ajatukseni oli: kannattaako kukaan, jos esitän budjetin palauttamista valmisteluun.
Koko tämän vuoden, vaalikampanjoista alkaen, on puhuttu että kaikkien tärkeintä on tasapainossa oleva talous. On vakuutettu että nyt laitetaan talous kuntoon ja että ensi vuoden tulos tulee olemaan vähintään nollilla. Että ensi vuosi on ratkaiseva. Että nyt viimeinkin tehdään eikä meinata: näytetään vanhalle vallalle miten homma hoidetaan. Koko syksyn talouden tasapainottaminen on ollut ”työn alla”, talouskysymyksiin on vastattu että myöhemmin. Tätähän se oli myös viime valtuustokauden, vanhan vallan aikana.
Nyt talousarviokehyksen tulostavoite murskaantuu melkein miljoonalla eurolla. Kaiken sen jälkeen mitä olen kuullut tässä salissa ja muissa yhteyksissä syksyn aikana, ja kaikkien niiden talouden tasapainoa vannovien lehtijuttujen jälkeen en osannut odottaa että valtuustoon tuodaan vahvasti alijäämäinen talousarvio- ja lähivuosien taloussuunnitelmaesitys. En todellakaan. Henki on ollut koko ajan aivan päinvastainen.
Sen voin ymmärtää että kaupunginjohtaja tekee alijäämäisen budjettiesityksen herätelläkseen päättäjiä, mutta sitä en kertakaikkiaan käsitä, että kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle alijäämäistä budjettia kaiken tämän jälkeen.
Kuuleman mukaan kaupungin ”oma toiminta” on tasapainossa. Hyvä jos on, mutta sen vahvistavaa laskelmaa en ole nähnyt. Alijäämä johtuu kuulemma sotesta. No jos johtuu ja Karkkilan oma toiminta on tasapainossa, sehän tarkoittaa sitä että jatkossa, vuosina -23 ja -24 kaupungin tulos on ylijäämäinen, kun sotepeikko on pois. Ikävä kyllä ne vuodet ovat taloussuunnitelmassa alijäämäisiä.  Ei se ollutkaan ihan pelkästään se sote.

Kuten olen aiemmin todennut, Karkkilan taloustilanteeseen on nyt suhtauduttava vapaaehtoisena selvitystilana. Marraskuun alun valtuustossa totesin, että ”meillä on toivoa, mutta se vaatii tekoja ja niitä on tehtävä viimeistään joulukuussa”. Nyt on joulukuu ja toivo alkaa vaihtua sopeutumiseen. Se tehdään mikä voidaan ja se riittää mihin riittää. Ihmeitä on tapahtunut ennenkin – ja on hyvä muistaa että valtio ei hylkää meitä. Joku voisi ajatella, että sehän suorastaan odottaa meitä.
Karkkilan vetovoimasta olemme huolissamme vähintään joka toisessa lauseessa, mutta en löytänyt budjetista tietoa, miten esim. taidekoulujen tulevaisuus turvataan tai miten suojelemme kaikissa vetovoimakeskusteluissa ykköseksi nousevaa asiaa: luontoa. Ja millaisina numeroina tänä vuonna koettu ja hehkutettu hyvä pöhinä näkyy ensi vuoden talousarviossa? Karkkilan vetovoimaisuus on käytännössä yksityisten yrittäjien, kulttuuri- ja muiden toimijoiden varassa – ja niin sen pitääkin olla, mutta kaupungin rooli asioiden mahdollistajana näyttää pienenevän entisestään.

Toinen ajatukseni tämän budjettiesityksen kohdalla oli: en esitä tätä palautettavaksi. Se ei auta mitään, tässä ollaan ihan tarpeeksi lujilla muutenkin. Isoihin muutoksiin ei vielä päästä, eikä niitä sitä paitsi ole ehditty valmistella, hyvistä aikomuksista huolimatta. Luottamushenkilöillä on valmius keskustella ja tehdä päätöksiä mistä tahansa, mutta asioiden on tultava sovittua reittiä pitkin meille, valmistelun kautta.
Valtuusto teki kesäkuussa listauksen selvityksistä ja muista toimenpiteistä, joiden oli määrä valmistua mennen syksyn aikana. Niin ei käynyt. No, ne tehdään myöhemmin kuten tänään on kuultu.

Tässä samalla käytän tilaisuutta hyväkseni ja toivotan kaikille rauhallista joulun odotusta ja hyvää, tasapainoista ja ennen kaikkea rohkeaa ja rautaista uutta vuotta.

Esitykseni talousarvioon:

lisäys päätösehdotukseen:
kohta 2) valtuusto edellyttää, että kaupunginvaltuustossa 21.6.2021 §60 (Talouden tasapainotusohjelma 2021-24) tehdyn päätöksen mukaiset asiat tulevat päätettäviksi viimeistään maaliskuussa 2022. (esitys raukesi kannattamattomana)

Lisäysesitys, s. 52, talous-kohdan kolmannen kappaleen viimeiseksi lauseeksi:
Vapaa-aikatoimi etsii yhdessä taidekoulujen kanssa vuonna 2022 kestävän toimintamallin, jolla turvataan kaikkien taidekoulujen toiminta lähitulevaisuudessa. (esitys hylättiin äänin 24-10, 1 tyhjä)
ajatuksena ei ollut löytää yhtä yhteistä toimintamallia joka sopisi kaikille taidekouluille, vaan löytää toiminnallinen ratkaisu miten taidekoulujen tulevaisuus turvattaisiin

muutosesitys: 
korotetaan kuvataidekoulun avustussumma 15 000 euroon vuodeksi 2022 (esitys hylättiin äänin 30-5)