Talous ja resurssipula olivat valtuuston avainsanat - taas

Karkkilan kaupunginvaltuusto oli maanantaina 20.6. koolla kevätkauden viimeisessä kokouksessaan. Samalla tuli täyteen valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Asialistalla oli oikeastaan vain pelkkää taloutta: viime vuoden tilinpäätös, osavuosikatsaus, huhtikuun talouskatsaus, perusturvakuntayhtymä Karviaisen tilinpäätös sekä henkilöstöraportti.

Koska olen tarkastuslautakunnan jäsen, tästä näkökulmasta minulle isoin asia oli tilinpäätös ja siihen liittyvä tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota moniin tekemättömiin töihin: investointien toteuttamattomuuteen, riskienhallinnan puutteellisuuteen, tasapainottamattomaan talouteen ja vesijohtoverkoston korkeaan hävikkiin jne.

Kaupungin viime vuoden tulos on 603 718 euroa ylijäämäinen, kiitos koronatukien ja kunnallisveron noston. Ilman koronabuustia kaupungin talous olisi alijäämäinen, joten tulos ei ole kaikilta osin todellisen taloustilanteen mukainen. Näin oli myös ensimmäisenä koronavuonna 2020.

Valtuusto sai tiedokseen myös osavuosikatsauksen tämän vuoden tammi-maaliskuulta ja huhtikuun talousraportin. Niiden mukaan tämän vuoden taloudellinen tulos tulisi olemaan noin 100 000 euroa ylijäämäinen. Näiden raporttien jälkeen valtuusto on päättänyt (toukokuussa) taloustoimista, joiden ansiosta ylijäämä olisi huomattavasti suurempi. Tosin korko- ja kustannustason nousu voi muuttaa ennustetta vielä paljon. Yhden prosenttiyksikön nousu lainakoroissa tarkoittaa Karkkilalle 991 000 euron lisämenoja.

Tämä valtuusto on saanut kiitettävän hyvin taloustietoa osakseen. Esitin heti valtuustokauden alussa viime syksynä toiveen, että valtuusto saisi joka kokouksessaan jonkinlaisen talouskatsauksen tiedokseen ja niin on käynyt. Tosin katsaus ei ole aina ollut kovin laaja eikä ajantasainenkaan.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteydessä nostin esiin viime valtuuston kesäkuussa 2020 tekemän päätöksen tarvittavista talouden tasapainottamistoimista. Pitkältä listalta on tehty tähän päivään mennessä vain osa. Nostin esiin vain yhden asian: kaupungin virallisten kuulutusten ilmoituslehtien valinnan. Kesäkuussa 2020 päätettiin, että asia kilpailutetaan syyskuuhun 2021 mennessä. Kilpailutusta ei ole tehty vielä kesäkuussa 2021. Ja mikäli olen asiaa oikein seurannut, päätöstä ilmoituslehdistä ei tehty edes vuodelle 2021.

Mielestäni tämä ei anna kovin hyvää kuvaa kaupungista yritysten yhteistyökumppanina.

Toinen asia, mistä mainitsin, oli ympäristölautakunnan päätös käsitellä syyskuussa 2021 yksittäisen henkilön tekemä vaatimus. Vaatimus koski marraskuussa 2020 tehtyä päätöstä. Ensinnäkään näin pitkän ajan jälkeen kaikki valitusajat olivat päättyneet ja sitä paitsi kuntalaki ei tunne "vaatimusta".

Näen tässä hallinnollisessa menettelyssä mahdollisuuden ennakkotapaukseen, johon vetoamalla itse kukin voisi vaatia milloin mitäkin asiaa käsiteltäväksi. Jos näin toimittaisiin, kuntalaisten tasapuolinen kohtelu voi joutua koetukselle.

Ympäristölautakunnan tai pikemminkin asioiden valmistelijoiden olisi pitänyt vaatimuksen saapuessa kertoa vaatijalle, että vaatimusta ei voida käsitellä, mutta esim. kuntalaisaloite voidaan. Eli kuntalaista olisi pitänyt opastaa toimimaan hallinnon kannalta oikealla tavalla. Itse asia ei vaatimuksen myötä muuttunut, eikä tässä kohtaa asialla tai vaatimuksen tekijällä ole merkitystä.

Henkilöstöraportti merkittiin tiedoksi. Totesin, että raportti kertoo enemmän valtakunnallisesti kuntien henkilöstön tilanteesta kuin Karkkilasta. Raportin tekstistä suuri osa olikin kopioitu Kuntatyönantajaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Paikallisia tietoja ei ollut esim. poissaolojen jaottelusta (työtapaturmat jne), poissaolojen määrän muutoksista edellisvuoteen verrattuna, eikä mm. työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrästä. Raportti ei mielestäni ole sellainen suunnittelun ja johtamisen työkalu kuin sen pitäisi olla. Kehittämiskohteita raportin perusteella on vaikea löytää. Itse asiassa tilinpäätös kertoi henkilöstöstä ja sen hyvinvoinnista enemmän kuin henkilöstöraportti.

Kuten arvata saattaa, vastaus kaikkiin tekemättömiin tai puutteellisiin asioihin on resurssipula.

Kiinteistöjä myyntiin, verotuloarviota korotettiin

Karkkilan kaupunginvaltuusto pääsi maanantaina viimein tekemään sitä, mitä se on odottanut pääsevänsä tekemään valitsemisestaan lähtien eli melkein vuoden - tekemään päätöksiä kaupungin talouden tasapainottamiseksi. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina yhdeksän kiinteistökohteen myynnin osana kuluvan vuoden talousarvioon ja lähivuosien taloussuunnitelmaan tehtäviä muutoksia. Muutosten jälkeen kaupungin tämän vuoden talousarvio saadaan laskennallisesti 170 000 euroa ylijäämäiseksi.

Suurin yksittäinen talouden tasapainottamiskeino oli korottaa verotuloarviota 360 000 eurolla. Valtionosuuksiakin odotetaan saatavan 80 000 euroa aiempaa enemmän.

Väitän että on erittäin todennäköistä, etteivät nämä talkoot jää tähän, vaan valtuusto saa syksyllä päätettäväkseen lisää talouden tasapainotusasioita eli menoja on karsittava ja lisää tuloja on saatava. Korot ja energian hinta ovat nousussa, inflaatio kiihtyy ja kunta-alan palkkaratkaisu tulee nostamaan kustannuksia. Yhden prosenttiyksikön nousu tarkoittaa Karkkilan lainataakalla 991 000 euroa lisää korkomenoja.

Maanantaina myyntilistalle menivät perintönä saatu ok-talo ja kesämökki, samoin perintönä saatu Granbackan tilan asuinrakennus, kaksi asunto-osaketta, eläinlääkärintalo, Vuoristokoti, Vattolan uimarannan kioskirakennus, Ahmoon koulu ja Fagerkullan museoalueella sijaitsevan Parvin talo.

Kysyin, mitä mieltä museotoimi on Parvin talon myynnistä. Ensimmäinen vastaus oli, että asiasta ei ole keskusteltu. Toinen vastaus oli, että museotoimi on asiasta tietoinen.

Kysyin, koska Parvin talo on kiinteä osa museoaluetta ja mielestäni museoaluetta pitäisi ajatella ja suunnitella kokonaisuutena. Jo valtuuston kokousta valmistelevissa kaupunginhallituksen ja -valtuuston seminaareissa totesin, että jos Karkkilan museotoimi ja sitä myötä matkailutoimi eivät suunnitelmissaan tarvitse Parvin taloa, siitä voidaan luopua.

Toistin ajatukseni valtuustossa ja ilmeisesti perusteluni oli tavattoman ärsyttävä, koska minua ojennettiin muistuttamalla että matkailun kehittäminen ei ole tänään päätettävien asioiden listalla ja minua kehotettiin seuraamaan kaupungin viestintää, sillä "paljon on suunnitteilla matkailukesään -22".

En esittänyt Parvin talon poistamista myyntilistalta, koska olin asian kanssa yksin. Tämä oli käynyt selväksi jo edeltävissä seminaareissa.

Valtuuston kokousta edeltävissä seminaareissa on käsitelty kaupungin kiinteistöjä ja itse olen kommentoinut listaa niin, että se näyttää korjausrakentamisen ammattikoulutuksen opetussuunnitelmalta. Karkkilaan kannattaisi aloittaa korjausrakentamisen koulutusta. Ja kuten valtuustossa sanoin, Fagerkullan museoalueen korjausvelkaa voitaisiin vähentää tällaisella koulutuksella ja mahdollisesti myös työttömyydestä aiheutuvat menot voisivat vähentyä.

Kaiken kaikkiaan valtuuston kokous oli pitkästä aikaa valtuustoviihdettä parhaimmasta päästä. Minun ojentaminen oli tietenkin sitä, samoin kaupunginjohtajan alkupuheenvuoro, jossa ei jätetty millään tavalla epäselväksi että nyt on päätettävä juuri näin kuin esitetään. Valtuuston puheenjohtaja väänsi kokouksen aikana ratakiskosta (vaikka sanoikin käyttävänsä rautalankaa) useammankin kerran valtuutetuille, mitä asiakohtaa nyt käsitellään ja mitä materiaalia valtuutetuille on jaettu aiemmin ja mitä niissä materiaaleissa on kerrottu.

Odotan jo malttamattomana seuraavaa valtuuston kokousta, joka on 20. kesäkuuta. Silloin käsitellään viime vuoden tilinpäätöstä.

Alennusmyynti ja pieni vallankumous

Karkkilan kaupunki jatkaa omakotitalotonttiensa myyntiä 25 prosentin alennuksella vielä tämän vuoden loppuun. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina.

Omissa puheenvuoroissani muistutin, että isompikin alennusmyyntikamppis olisi paikallaan. Tonttien alennusmyynnistä on puhuttu Karkkilassa niin kauan kuin muistan, mutta alennukset on yleensä aina torpattu sillä perusteella, että alennusmyynti sotkee paikalliset tonttimarkkinat.

Jostain kumman syystä missään muussa kunnassa Suomessa ei ole kerrottu näin tapahtuneen, vaikka tontteja on myyty tonnin kappale. Viimeksi naapurikunnassa Lopella, jossa kampanja on vauhdittanut tonttikauppaa kokonaisuudessaan. Siis tonnin tontti on herättänyt kiinnostuksen, mutta kaupat onkin tehty ns. normaalihintaisesta tontista. En näe mitään estettä, etteikö Karkkilassa voisi ja kannattaisi kokeilla samaa.

En tehnyt tonnin tonteista esitystä, sillä tiesin ettei se menisi läpi. Muutama valtuutettu todennäköisesti olisi ollut kannallani, mutta enemmistön näkemys tuntui olevan ettei tontin hinnalla ole niin suurta merkitystä.

Totesin myös, että kaupungin ok-tonttien myynti kannattaisi antaa ammattilaisten tehtäväksi. Kaupungin vähät henkilöstöresurssit eivät riitä aktiiviseen myyntiin - jos aktiivista myyntiä halutaan tehdä.

Valtuutetut saivat kokouksen esityslistan jo reilu viikko ennen kokousta. Silloin lähetin sähköpostia kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja hallintopäällikkölle ja ehdotin että tonttiasian yhteydessä valtuustolle annettaisiin jonkinlainen katsaus kaupungin taloustilanteeseen. Talouskatsauksen saamisesta jokaiseen valtuuston kokoukseen annettiin lupaus syksyllä, kun sellaisen perään kyselin. Sähköpostiini kukaan ei vastannut, mutta enpä vastausta odottanutkaan saavani.

Talouskatsaus tuli kun sitä erikseen kokouksessa kysyin: tilinpäätös on valmistumassa, resurssit ovat siinä kiinni, tilinpäätöksen valmistuttua saadaan tarkempia lukuja, viime vuoden tulos tulee olemaan parempi kuin talousarviossa ennustettiin ja että talousraportit tulevat valtuustolle sen jälkeen kun kaupunginhallitus on käsitellyt raportin ensin.

Annettuun talouskatsaukseen viitaten kysyin, onko lumen aurausbudjetti pitänyt ja onko Karkkila varautunut Ukrainasta mahdollisesti tulevien pakolaisten vastaanottoon. Vastaukset: kyllä ja ei.

Väkiluku on kuulemma kasvanut "mukavasti". Tilastokeskuksen mukaan Karkkilan asukasluku on kasvanut viimeisen vuoden aikana kymmenellä (tammikuussa 2021: 8696 asukasta, tammikuussa 2022: 8706 asukasta).

Naurahdin ääneen, kun näin Karkkilan Tienoon pääuutisen otsikon valtuuston kokouksesta. Auraus oli pääotsikko ja Ukraina alaotsikko. Sinänsä aiheelliset uutisaiheet, mutta valtuuston keskustelu niistä oli olematonta.

Katujen kunnossapidon määrästä ja laadusta paikallinen media voisi tehdä halutessaan kiinnostavan jutun. Saamani palautteen mukaan Helsingintie on suht hyvin hoidettu autojen kulkuväylän kohdalta, mutta muualla - no, jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.

Kaupunginhallitus kokoontui ennen valtuuston kokousta ja antoi valtuustolle yhden asian lisälistan. ”Selvitys Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista sekä arvio siirtyvästä henkilöstöstä”. Eli siis mitä Karkkilalta siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Siirtyvän omaisuuden listaa tarkennetaan myöhemmin, sillä mm. irtaimen omaisuuden erittely oli nyt kuitattu monessa kohdassa sanalla ”epäselvä”.

Ukrainan auttaminen

Moni Suomen kunta on hiljattain tehnyt päätöksen avustaa rahallisesti Ukrainaa. Otin asian puheeksi valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken valtuuston kokouksen jälkeen ja nyt näyttää siltä että jonkinlainen tukipäätös tehdään ehkä seuraavassa valtuuston kokouksessa maaliskuun 21. päivä.

Keskusteluiden jälkeen kuulin, että asia "on ollut jo hetken aikaa" valmistelussa. Hyvä.

Nuorten vallankumous

Valtuuston kokouksen ilahduttavin asia tapahtui jo ennen virallista osuutta, kun ”Nuorten vallankumous” -niminen ryhmittymä teki aloitteen yli 16-vuotiaille nuorille tarkoitetun kokoontumistilan saamisesta. Tila toimisi nuorten oman toiminnan varassa ja valvonnasta huolehtisivat täysi-ikäiset nuoret aikuiset.

Ryhmittymän nimivalinta herätti pahennusta ”historialliset tekijät huomioon ottaen”. Minä puolestani kiitin nuoria nimivalinnasta.

Nuorten pitäisi tehdä vallankumouksia paljon enemmän asiassa jos toisessakin. Meidän vanhojen jäärien olisi ymmärrettävä tukea heitä maailman muuttamisessa. Toivottavasti aloite toteutuu ja kuulemme tästä ryhmittymästä lisää hyviä uutisia vielä monta kertaa.

Karkkilalle torjuntavoitto aluevaalissa

 Heli Ahjoniemi on historian ensimmäinen karkkilalainen aluevaltuutettu. Hän sai kaikkiaan 735 ääntä, toiseksi eniten Vasemmistoliiton ehdokkaista koko läntisen Uudenmaan hyvinvointialueella. Tulos oli Karkkilan kannalta pelättyä parempi, mutta toivottua huonompi.

Vasemmistoliitto otti Karkkilassa nyt takaisin eduskunta- ja kuntavaaleissa kokeemaansa tappiota. 27,3 prosentin kannatus on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Vasemmistoliitto keräsi nyt Karkkilasta yhteensä 832 ääntä, kun kuntavaaleissa äänisaalis oli 517 ja eduskuntavaaleissa 2019 yhteensä 622 ääntä. Viimeksi Vasemmistoliiton kannatus on Karkkilassa ollut tällä tasolla viimeksi viisi vuotta sitten kuntavaaleissa.

Omalta osaltani aluevaalin tulos oli suunnilleen odotettu. 129 ääntä, joista kaksi kolmasosaa tuli muista äänestysalueen kunnista – eli kiitos mm. niille kolmelle äänestäjälle Kauniaisissa, joiden mielestä olin tässä vaalissa paras vaihtoehto. Läpimenoni jäi 242 äänen päähän, mikä on itse asiassa vähemmän kuin odotin.

Paikallisista ehdokkaista Kokoomuksen Anna Tallgren oli ääntenlaskennassa pitkään kiinni varapaikassa, mutta lopulta se jäi saamatta. 272 ääntä hänelle lisää olisi taannut aluevaltuutetun pestin. Perussuomalaisten Jani Laaksonen olisi tarvinnut 313 ääntä enemmän, sitoutumattomien Markku Korhonen 434, Marianne Boström (sd) 442 ja Keskustan Mia Sundström 480 ääntä enemmän.

Neuvottelut lautakuntapaikoista alkavat tällä viikolla ja pidän edelleen kiinni omasta ennusteestani, että Karkkilaan saadaan aluehallinnosta 2-3 paikkaa.

Äänestysprosentti Karkkilassa oli 43,1, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä vaikka se olikin alueen heikoin.

Karkkilalaisehdokkaiden äänimäärät

Heli Ahjoniemi (vas) 735

Markku Korhonen (sit) 417

Mia Sundström (kesk) 289

Anna Tallgren (kok) 300

Timo Palenius (kok) 211

Marianne Boström (sd) 151

Heikki Savola (vihr) 129

Katariina Hartikainen (vas) 124

Paula Salapuro (kok) 122

Jani Laaksonen (ps) 118

Eino Huotari (vas) 106

Heidi Örnmark (sd) 105

Teija Hallenberg (vihr) 81

Ilona Heathfield (vas) 48

Kitti Kumpulainen (kd) 46

Pertti Lehtonen (ps) 42

Hannamari Auvinen (kd) 33

Lenita Nyman (kd) 24

Martti Härkönen (skp) 22

Jiida Torjama (ps) 15

Lauri Pohjola (kd) 5

Äänimäärät perustuvat sunnuntaina tehtyyn alustavaan ääntenlaskentaan.

"Sairain kunta" -titteli kannustaa varhaiseen toimintaan

Vuoden alussa Helsingin Sanomat kertoi Uudenmaan sote-tilanteesta ja totesi Karkkilan olevan Uudenmaan sairain kunta. Jutussa kerrottiin, että asukkaat ovat varsin tyytyväisiä hoitopalveluihin, mutta - jutun ydin - hyvää terveyttä tukevat toimet jäivät taka-alalle.

Jutun mukaan Karkkilassa ”mielenterveysongelmia on enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Myös tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä ylittää valtakunnallisen keskiarvon”.

Mitä vaikeuksia terveyden ylläpitämisessä on, eikö ennaltaehkäisevä toiminta ole riittävää, mitä puutteita siinä on? Ainakin ulkoliikuntapaikkoja Karkkilassa on parannettu viime vuosina merkittävästi, mutta eikö niitä käytetä? Näihin kysymyksiin Karkkilassa on syytä paneutua.

Mielenterveyspalveluiden tueksi saadaan helmikuun alusta helpotusta, kun Vihdin Kriisikeskus avaa toimipisteen Karkkilaan. Aluksi vastaanotto on vain kerran viikossa parin tunnin ajan, mutta se on kaksi tuntia enemmän kuin tällä hetkellä. Toimipiste saadaan Karkkilaan syksyllä tekemäni valtuustoaloitteen ansiosta.

Soteuudistuksen tavoitteena oleva painopisteen siirto korjaavista ja hoitavista toimista ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen ja riskien hallintaan. Muutos tapahtuu hitaasti, sillä Suomella on taakkanaan valtava hoitovelka, jota korona-aika valitettavasti pahentaa vielä ainakin tämän vuoden. Mutta mitä enemmän asioita voidaan hoitaa perustasolla, sitä enemmän resursseja vapautuu erikoissairaanhoidosta – ja sitä enemmän rahaa säästyy.

Siksi juuri nyt on oikea aika investoida painopisteen muutokseen. Matalan kynnyksen apua on ryhdyttävä antamaan mahdollisimman monessa toimessa. Esimerkiksi ajanvarauksettomasta fysioterapiasta on hyviä kokemuksia eri puolilta Suomea.

Lääkärin, terapeutin ja muun sote-väen ei välttämättä tarvitse toimia koko ajan työhuoneessaan, vaan samaan tapaan kuin meillä on etsivää nuorisotyötä, voisi olla myös etsivää lääkäri- ja terapeuttityötä. Etsivässä työssä voisi hyödyntää esimerkiksi alan opiskelijoita. Mallia voisi ottaa vaikkapa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Huolituoli-toiminnasta, jossa tapahtumiin, kauppakeskuksiin yms. tuodaan teltta tai muu tila, jonne voi tulla keskustelemaan mieltään painavista asioista.

Ennaltaehkäisevä työ on osa tulevien hyvinvointialueiden tehtäviä, mutta myös kunnille jää siitä merkittävä osa. Toistaiseksi ei ole sovittu, miten työ kompensoidaan kunnille. Mielestäni kuntien valtionosuuksia tulee tarkastella uudelleen tältä osin. Sen kunnan, joka investoi hyvinvointiin, hyvään mielenterveyteen, perheiden tukemiseen, kulttuuriin, liikuntaan jne, kuuluu saada näihin toimiin enemmän valtionosuutta. Valtionosuuksista päättäminen ei kuulu tuleville aluevaltuustoille, mutta se on tärkeä osa keskustelua hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusta. Samoin kolmas sektori tekee paljon sotea tukevaa työtä, jolle tulisi antaa kiitosta ja tukea selvästi nykyistä enemmän.

Valtuuston kokous kesti 9,5 tuntia - ei suuria uutisia

- Taidekoulujen avustuksia ei leikata

- Karkkila sai uuden ”Rautainen kotikaupunki” -nimisen strategian tälle vaalikaudelle

- Kaikki isot talouspäätökset tehdään ensi vuonna. Tai yritetään tehdä. 

Siinä Karkkilan kaupunginvaltuuston eilinen kokous lyhyesti. Yhdeksän ja puoli tuntia (kello 16 – 01.30) kestäneen kokouksen suurimmat asiat olivat uuden strategian ja ensi vuoden talousarvion hyväksyminen.

Karkkilan talousahdinko ei helpota, sillä valtuusto hyväksyi alijäämäisen talousarvion (liki 800 000 euroa tappiota). Valtuusto hyväksyi päätökseen lisäyksen, että viimeistään kesäkuussa valtuuston käsittelyssä on oltava taloussuunnitelman tarkistaminen, kiinteistöjen ja hankkeiden salkutus ja palveluverkon kehittämislinjaus.

Päätösten tekeminen menee käytännössä kesään, sillä kaupungin hallinnossa on tällä hetkellä liian vähän väkeä, jotta asioita saataisiin ripeämmin eteenpäin. Ja koska aikataulu menee kesään, päätökset eivät ehdi vaikuttaa välttämättä kovinkaan paljon ensi vuoden taloustilanteeseen. Suurin toivo onkin tällä hetkellä Karkkilan vetovoimassa, joka tulee vilkastuneesta kulttuuri- ja yritystoiminnasta. Sitä myötä toivotaan, että Karkkilaan jää vierailijoiden kulutuksesta kertyviä verotuloja ja että Karkkilaan saataisiin lisää asukkaita.

Verotulo-odotukset ensi vuodelle ovat maltillisia, vajaat kaksi miljoonaa euroa lisää tähän vuoteen verrattuna.

Yksikin valtuutettu voi vaikuttaa asioihin

Olen valtuustossa ainoa Vihreiden valtuutettu. Ajatus yhden ihmisen valtuustoryhmästä 35-jäsenisessä kaupunginvaltuustossa voi kuulostaa yksinäiseltä ja voimattomalta, mutta en ole kokenut niin. Asioihin voi vaikuttaa ja se tuli todistettua etenkin kaupunkistrategian kohdalla. Siksi kannustan ottamaan kantaa ja toimimaan tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta. Läheskään aina ei voi voittaa, mutta häviöitä ei pidä ottaa henkilökohtaisina tappioina. Esityksiä tehdään, niistä keskustellaan (kukin tavallaan, tiedoillaan ja taidoillaan) ja sitten lyödään nuijaa pöytään.

Yksin voi saada aikaan yllättävän paljon. Minulle kävi näin Karkkilan strategian kohdalla. Tuossa kaupungin toimintaa tällä valtuustokaudella linjaavassa paperissa näkyy aika paljon ajatuksiani ja ehdotuksiani. Olen keksinyt strategian rakenteessa ja teemassa olevan kotikaupunki-ajatuksen, samoin strategiassa määritellyn Karkkilan kaupungin vision sanamuodon. Kaupunginjohtaja Tuija Telén on muotoillut tekstin, mutta kyllä siellä on muutama otsikko ja lause melkein sellaisena kuin olen ne sanonut.
Rautainen kotikaupunki -otsikko on ehdotukseni, mutta otsikon keksijä on Heidi Vesterinen.

Puheenvuoroni strategiasta

Tässä strategiasta käyttämäni puheenvuoro:

Kotikaupunki. Se oli yksi niistä sanoista joita kirjoitin post it-lapuille valtuustoryhmien ideointipalaverissa. Yllätyin ja totta kai ilahduin, kun sana nousi tässä urakassa näin olennaiseksi. Kiitos tästä.
Strategiassa kaikki kiteytyy sanaan ”kotikaupunki”. Ja aika pitkälti niin kuin ajattelen. Koti on parhaimmillaan paikka jossa voi elää ja asua rauhassa koko elämänsä, olla oma itsensä. Koti on suojaa, turvaa ja ruokaa. Koti on kasvun paikka, siellä opitaan hyvän elämän perustaitoja, luodaan tulevaisuutta. Kodin ympärillä on palveluita, työtä, harrastuksia, kouluja, kulttuuria ja liikenneyhteyksiä. Kodin ympärillä on kotikaupunki eli yhteisö jossa parhaimmillaan toistuvat samat asiat kuin kotonakin: siellä voi olla oma itsensä, elää rauhassa ja turvassa, kasvaa ja luoda tulevaisuutta, saada apua ja tukea kun tarvitaan. Kotikaupungissa ja sen ympärillä on luontoa, josta pidetään yhdessä hyvää huolta – jotta kodilla on edellytykset olla koti tulevaisuudessa. Jos emme onnistu ympäristön suojelussa, luontokadon estämisessä ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, millään politiikalla ei ole edellytyksiä. Ei millään.
Onneksi Karkkilan uusi strategia tarjoaa eväät ja lääkkeet tähän kaikkeen. Kaikki tämä on mukana strategiassa ja sen mittareissa. Osa selvästi, osa hiukan piilossa.

Koska kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta tulevat olemaan lähivuosina paljon esillä ja siihen liittyvät innovaatiot ovat jo nyt niin paikallisesti kuin globaalistikin tärkeitä strategisia välineitä. Ne kunnat, joissa pystytään toimimaan hyvänä alustana näiden ongelmien ratkaisemisessa ja vaihtoehtojen tarjoamisessa, tulevat olemaan voittajia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaiseen toimintaan liittyvä teknologia on yksi nopeimmin kasvavia toimialoja maailmassa, ja näin on myös sijoittajien mielestä. Raha menee sinne missä sillä on hyvä olla ja missä se näkee tulevaisuuden.

Strategia on myös Karkkilan markkinointia, jossa yksityiskohdilla on merkitystä, siksi esitän muutamaa pientä sana- ja lausetason muutosta, jotka kertovat että me täällä Karkkilassa olemme valmiita maailman muuttumiseen.

Vision kuvaukseen esitän yhden lauseen lisäämistä, toiseksi viimeiseksi lauseeksi, sivulle 5: 

Kestävä kehitys on Karkkilan kaupungin kaikki toiminnat läpileikkaava ominaisuus. (esitys hyväksyttiin yksimielisesti)

Ja strategisen tavoitteen 2 muotoilisin näin:

Karkkila on osaamisen, innovaatioiden, työn ja kulttuurin kotikaupunki. (esitys hyväksyttiin yksimielisesti)

Strategisten tavoitteiden mittaristoon esitän lisättäväksi kohdan
3.3. Luontokadon estäminen ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet  (esitys raukesi kannattamattomana) 

Strategian otsikko ”Raudasta syntynyt kotikaupunki” ei ole samassa linjassa visioehdotuksen kanssa ”Karkkila – rohkeasti uudistuva mahdollisuuksien kotikaupunki”. Rauta viittaa historiaan, mutta strategian tehtävä on viedä tulevaisuuteen. Karkkilalla on tietenkin rautaiset juuret, mutta tässä tilanteessa kun Karkkilan on mentävä ripeästi eteenpäin esitän otsikoksi:

Rautainen kotikaupunki (esitys hyväksyttiin ääni 24-11)

Ja vision yksinkertaistaisin versioon, jonka muistaa kertakuulemalta oikein:
Karkkila – rohkea kotikaupunki (esitys hyväksyttiin ääni 18-17)

Rohkea on uudistuva ja mahdollisuuksia luova ja mahdollisuuksiin tarttuva.

Talousarvio

Talousarviosta käyttämäni puheenvuoro:

Entisenä toimittajana katsoin budjettiesitystä vanhasta tottumuksesta uutissilmin. Mikä joululahja! Erinomaisia kuntapolitiikan juttuaiheita pursunneen vuoden pohjalta löytyy vuoden paras herkkupala kultalautasella. Teräviä kyniä suorastaan rukoillaan kirjoittamaan.

Mutta valtuutettuna ensimmäinen ajatukseni oli: kannattaako kukaan, jos esitän budjetin palauttamista valmisteluun.
Koko tämän vuoden, vaalikampanjoista alkaen, on puhuttu että kaikkien tärkeintä on tasapainossa oleva talous. On vakuutettu että nyt laitetaan talous kuntoon ja että ensi vuoden tulos tulee olemaan vähintään nollilla. Että ensi vuosi on ratkaiseva. Että nyt viimeinkin tehdään eikä meinata: näytetään vanhalle vallalle miten homma hoidetaan. Koko syksyn talouden tasapainottaminen on ollut ”työn alla”, talouskysymyksiin on vastattu että myöhemmin. Tätähän se oli myös viime valtuustokauden, vanhan vallan aikana.
Nyt talousarviokehyksen tulostavoite murskaantuu melkein miljoonalla eurolla. Kaiken sen jälkeen mitä olen kuullut tässä salissa ja muissa yhteyksissä syksyn aikana, ja kaikkien niiden talouden tasapainoa vannovien lehtijuttujen jälkeen en osannut odottaa että valtuustoon tuodaan vahvasti alijäämäinen talousarvio- ja lähivuosien taloussuunnitelmaesitys. En todellakaan. Henki on ollut koko ajan aivan päinvastainen.
Sen voin ymmärtää että kaupunginjohtaja tekee alijäämäisen budjettiesityksen herätelläkseen päättäjiä, mutta sitä en kertakaikkiaan käsitä, että kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle alijäämäistä budjettia kaiken tämän jälkeen.
Kuuleman mukaan kaupungin ”oma toiminta” on tasapainossa. Hyvä jos on, mutta sen vahvistavaa laskelmaa en ole nähnyt. Alijäämä johtuu kuulemma sotesta. No jos johtuu ja Karkkilan oma toiminta on tasapainossa, sehän tarkoittaa sitä että jatkossa, vuosina -23 ja -24 kaupungin tulos on ylijäämäinen, kun sotepeikko on pois. Ikävä kyllä ne vuodet ovat taloussuunnitelmassa alijäämäisiä.  Ei se ollutkaan ihan pelkästään se sote.

Kuten olen aiemmin todennut, Karkkilan taloustilanteeseen on nyt suhtauduttava vapaaehtoisena selvitystilana. Marraskuun alun valtuustossa totesin, että ”meillä on toivoa, mutta se vaatii tekoja ja niitä on tehtävä viimeistään joulukuussa”. Nyt on joulukuu ja toivo alkaa vaihtua sopeutumiseen. Se tehdään mikä voidaan ja se riittää mihin riittää. Ihmeitä on tapahtunut ennenkin – ja on hyvä muistaa että valtio ei hylkää meitä. Joku voisi ajatella, että sehän suorastaan odottaa meitä.
Karkkilan vetovoimasta olemme huolissamme vähintään joka toisessa lauseessa, mutta en löytänyt budjetista tietoa, miten esim. taidekoulujen tulevaisuus turvataan tai miten suojelemme kaikissa vetovoimakeskusteluissa ykköseksi nousevaa asiaa: luontoa. Ja millaisina numeroina tänä vuonna koettu ja hehkutettu hyvä pöhinä näkyy ensi vuoden talousarviossa? Karkkilan vetovoimaisuus on käytännössä yksityisten yrittäjien, kulttuuri- ja muiden toimijoiden varassa – ja niin sen pitääkin olla, mutta kaupungin rooli asioiden mahdollistajana näyttää pienenevän entisestään.

Toinen ajatukseni tämän budjettiesityksen kohdalla oli: en esitä tätä palautettavaksi. Se ei auta mitään, tässä ollaan ihan tarpeeksi lujilla muutenkin. Isoihin muutoksiin ei vielä päästä, eikä niitä sitä paitsi ole ehditty valmistella, hyvistä aikomuksista huolimatta. Luottamushenkilöillä on valmius keskustella ja tehdä päätöksiä mistä tahansa, mutta asioiden on tultava sovittua reittiä pitkin meille, valmistelun kautta.
Valtuusto teki kesäkuussa listauksen selvityksistä ja muista toimenpiteistä, joiden oli määrä valmistua mennen syksyn aikana. Niin ei käynyt. No, ne tehdään myöhemmin kuten tänään on kuultu.

Tässä samalla käytän tilaisuutta hyväkseni ja toivotan kaikille rauhallista joulun odotusta ja hyvää, tasapainoista ja ennen kaikkea rohkeaa ja rautaista uutta vuotta.

Esitykseni talousarvioon:

lisäys päätösehdotukseen:
kohta 2) valtuusto edellyttää, että kaupunginvaltuustossa 21.6.2021 §60 (Talouden tasapainotusohjelma 2021-24) tehdyn päätöksen mukaiset asiat tulevat päätettäviksi viimeistään maaliskuussa 2022. (esitys raukesi kannattamattomana)

Lisäysesitys, s. 52, talous-kohdan kolmannen kappaleen viimeiseksi lauseeksi:
Vapaa-aikatoimi etsii yhdessä taidekoulujen kanssa vuonna 2022 kestävän toimintamallin, jolla turvataan kaikkien taidekoulujen toiminta lähitulevaisuudessa. (esitys hylättiin äänin 24-10, 1 tyhjä)
ajatuksena ei ollut löytää yhtä yhteistä toimintamallia joka sopisi kaikille taidekouluille, vaan löytää toiminnallinen ratkaisu miten taidekoulujen tulevaisuus turvattaisiin

muutosesitys: 
korotetaan kuvataidekoulun avustussumma 15 000 euroon vuodeksi 2022 (esitys hylättiin äänin 30-5)

Valtuusto äänesti kasvisruuasta

Karkkilan kaupungin ruokahuollossa saa jatkossakin kasvis- tai vegaaniruokaa vain, jos sen tarpeesta ilmoittaa etukäteen.

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänin 22-12 olla palauttamatta takaisin valmisteluun huhtikuussa tehtyä valtuustoaloitetta, jonka mukaan etukäteisilmoitusta ei tarvittaisi. Perustelu oli jo syyskuussa teknisessä lautakunnassa esitetty: ”ruokapalveluilla ei nykyisellä toiminnan, tilojen ja henkilöresurssien rakenteella ole mahdollista toteuttaa valtuustoaloitteen esittämää laajennusta”.

Huhtikuussa tehdyssä valtuustoaloiteessa esitettiin, että ”kaupunki mahdollistaisi kasvis- ja vegaanivaihtoehdon normaalina ruokavaihtoehtona ruokapalveluissaan - ilman erillistä ilmoittautumismenettelyä. Samalla kaupunki lisää ravitsemustietoutta käyttäjäkohderyhmässä. Ruokapalveluissa tulee painottaa lähiruokaa ensisijaisena vaihtoehtona”.

Valtuustossa aloitteen tekijä, Jarkko Ilonen esitti palauttamista Satu Ahjoniemen kannattamana. Äänestyksessä heidän kanssaan samaa mieltä olivat muut Vasemmistoliiton valtuutetut Duncan Heathfield, Katja Etolin ja varavaltuutettuna kokoukseen osallistunut Erkki Ollakka sekä Vihreiden Heikki Savola, Kokoomuksen Anna Tallgren ja Karkkilaan Sitoutuneet -ryhmästä Kati Sinervä, Teemu Linnakoski, Eevi Myllylahti, Melinda Paunonen ja Mari Partanen.

Keskustelun aluksi käytin puheenvuoron, jossa totesin: ”Konsultit kertoivat keväällä, että Karkkilassa tarjotaan liikaa salaattia ja tuntuu että vähän samassa hengessä tämä aloite on nähty niin, että ruokamäärää haluttaisiin lisätä – en tiedä johtuuko tämä aloitteen muotoilusta vai mistä. Mutta oma näkemykseni on, että lähivuosina niin Karkkilassa kuin muuallakin mm. linjastolounailla suurin osa tarjonnasta tulee olemaan salaatteja ja pelkistä kasvikunnan tuotteista tehtyjä ruokia, ja linjaston loppupäässä on erillinen pata tai vuoka josta voi ottaa lautaselleen lihaa jos niin haluaa.
Tähän on sekä ekonomiset että ekologiset syyt. Ei ole järkevää ja kannattavaa valmistaa monia erillisiä ruokalajeja, kun voidaan tehdään ruokaa joka sopii kaikille sekasyöjille.
Kasviproteiini (esimerkiksi kotimaiset herneet ja pavut) ei ole välttämättä kallista ja sitä paitsi niiden tuottaminen vaatii vähemmän energiaa, vähemmän peltoalaa ja vähemmän vettä kuin lihan tehotuottaminen.
THL esitteli aiemmin tänä vuonna tutkimuksen, jonka mukaan päiväkoti-ikäiset syövät lihaa ja maitotuotteita noin 5 kertaa enemmän kuin olisi suositeltavaa, ja sama opittu käyttäytyminen jatkuu myöhemmällä iällä.
En esitä aloitetta palautettavaksi valmisteluun, sillä en usko asian muuttuvan tänä vuonna.
Toivon kuitenkin aloitteen kannustavan kaikkia terveellisempään ruokailuun.”

Keskustelu rönsyili moneen suuntaan. Mm. Hannamari Auvinen (kd) kertoi miten ravintosuositusten mukainen ateria kootaan ja sosialidemokraattien Harri Lindfors vastusti aloitetta, koska se on hänen mielestään vihervasemmistolaista politiikkaa.

Äänestyksen päätteeksi totesin, että ”maailma muuttuu kun sitä muutetaan. Tämä valtuusto ei halunnut muuttaa maailmaa tässä asiassa tänään - palataan asiaan myöhemmin”.

Karviaisen budjetti hyväksyttiin

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ensi vuoden talousarvioehdotus hyväksyttiin. Tosin samalla valtuusto edellytti, että Karviainen sopeuttaa menonsa ensi vuoden aikana siihen raamiin, josta Karkkila päättää vasta 20.12. kokoontuvassa valtuustossa.

Tällä hetkellä karsittavaa on runsaan kahden miljoonan euron verran. Todellisuudessa summa on kuulemma pienempi, sillä yli kahden miljoonan euron menojen kattamiseen tullaan saamaan valtionosuuksia.

Investointimäärärahoista leikattiin

Valtuusto päätti karsia tälle vuodelle tarkoitetuista investointimäärärahoista yhteensä 85 000 euroa. Suurin yksittäinen investointi olisi ollut Haukkamäen koulun siirtyminen maalämpöön.

Pupulan päiväkodin vikakorjauksiin annettiin samalla 65 000 euroa, mutta moni valtuutettu kummasteli, mihin raha tullaan käyttämään. Samoin terveyskeskuksen vikakorjauksiin tarvittava 60 000 euroa hämmästytti. Asia oli ollut jo teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyissä, mutta remonttien sisältö oli jäänyt epäselväksi.

Kuuleman mukaan vikakorjaukset aiheutuvat vesivahingoista.

Karkkila pitää veroprosentit ennallaan

Karkkilan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina äänin 30-5 pitää kuntaveroprosentit ennallaan. Vasemmistoliitto esitti tuloveroprosentin nostamista 21,25:stä 21,75:een.

Itse rakastan verotusta, etenkin sellaista verotusta jonka tuloilla tehdään jotain yhteiseksi hyväksi. Sellaista verotusta en kannata, joka on vain tekohengitystä joka ei itse asiassa edes pelasta. Ymmärrän hyvin, että korotusehdotus olisi tuonut laskennallisesti yli 600 000 euroa lisää verotuloja, mutta sen rahan vuoksi olisi todennäköisesti jätetty tekemättä jokin rakenteellinen uudistus, joka jatkossa auttaisi kaupungin taloutta. (Myönnän, että tämä on toiveajattelua. Todennäköisesti tärkeimmät uudistukset jäävät joka tapauksessa tekemättä, sillä ne ovat poliittisesti liian arkoja, olipa veroprosentti mitä tahansa.)

Viime valtuuston kokouksessa kysyin, mistä kaupunki aikoo saada lisätuloja. Tässä kokouksessa vastaus on päätösehdotuksen mukaan, että ei ainakaan veroprosentteja nostamalla. Toivottavasti vastaus löytyy joulukuun valtuustossa käsiteltävästä ensi vuoden talousarviosta, jonka laadintaan veroprosenttipäätös vaikuttaa monen muun asian ohella. Kuten esim. talousarvion raami, joka annettiin alkusyksystä, ei tosin lupaa muutoksia.

Talousraami on sama kuin tämän vuoden muutettu talousarvio. Sen vuoksi on viime päivinä ollut huolestuttavaa seurata, miten lautakunnat ovat käsitelleet tulevaa budjettia. Esityslistoilla on todettu, että ”raamiin pääseminen edellyttää epärealistista talousarviota”.

Taloudellinen liikkumavara on todella olematon. Suurin osa Karkkilan kaupungin toimista on lakisääteisiä, kaiken kaikkiaan vain 7% on ns. vapaaehtoista toimintaa. Ja sekin tukee lakisääteistä osaa.

Ensi vuosi on kuitenkin vielä lainausmerkeissä sanoen helppo vuosi. Sehän on Karkkilan historian viimeinen vuosi jolloin meillä on yli 34 Me verotuloja. Tilanne muuttuu seuraavana eli vuonna 2023, kun soteuudistus tulee voimaan. Verotuloja on luvassa ennusteen mukaan vain 18 Me. Sillä summalla me sitten vastataan yli 50 Me:n lainoista ja yli 30 Me:n korjausvelasta.

Käytännössä isot vaikuttavat päätökset on tehtävä jo ensi vuonna, kun Karkkilalla on vielä suhteellisesti enemmän rahaa käytettävissä. Jos nykymeno jatkuu, Karkkila menee vapaalla pudotuksella kriisikunnaksi. Jos tämä halutaan yrittää välttää, taloustilanteeseen pitää nyt suhtautua vapaaehtoisena selvitystilana ja toimia sen mukaisesti.

Kesäkuun lopussa kaupunginhallitus päätti useista selvityksistä, joiden on määrä valmistua tämän syksyn aikana. Selvityksistä ei ole vielä kuulunut mitään ja muutenkaan taloudesta ei ole juuri puhuttu julkisuudessa, paitsi että yhdessä mennään ja yhdessä tehdään ja yhdessä tästä selvitään, kaikki hoituu ei mitään hätää.

Anteeksi vain, mutta tuohon en usko ihan täysin. Toivoa meillä kyllä on, mutta se vaatii tekoja ja niitä on tehtävä viimeistään joulukuussa.

Talouden tasapainottamisen tilanne on edelleen hyvin auki. Selvityksistä osa on aloittamatta, mutta sentään kaupungin tilojen käyttöä pohditaan jo lähipäivinä ja kiinteistöjen myyntiä enteilevä ns. salkutus aikataulutetaan. Veikkaan että maanantaina joulukuun 13. päivä järjestettävästä valtuuston talousarviokokouksesta tulee pitkä ja monista yksityiskohdista keskustellaan. Vesimaksun korottaminen mainittiin valtuustossa ja oma veikkaukseni on, että korotus tulee.

Kaupungin omaisuutta tullaan myymään, mutta se ei ole helppoa. Kuranttia myytävää on vähän eli myyntiajat tulevat olemaan pitkiä ja kauppahinnat alhaisia.

Kuten Vasemmistoliiton valtuutettu Eino Huotari totesi kokouksessa, aiempien valtuustojen olisi pitänyt tehdä talouspäätöksiä. Olen samaa mieltä. Talouden tasapainottaminen on pitkäntähtäinen toimintaa, mutta tässä tapauksessa "pitkä" meni jo vuosia sitten.

Kuntapäättäjät saavat nyt tietoa aiempaa nopeammin – ja talousvääntö alkaa tällä viikolla

Karkkilan kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöstiedotteet lähetetään jatkossa paitsi medialle, myös kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajille. Elokuussa tekemäni aloite on nyt edennyt toteutusvaiheeseen.

Kaikilla valtuustoryhmillä ei ole edustajaa kaupunginhallituksessa eikä jokaisessa lautakunnassa, mutta päätettävät asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Siksi on hyvä että kaikki kuntapäättäjät tietävät missä mennään. Aiemmin nimittäin päätöspöydästä puuttuvat ryhmät ovat olleet paikallislehtien kirjoittelun varassa elleivät ole peräti joutuneet odottamaan pöytäkirjan tarkastamista, jolloin päätökset tulevat kaupungin nettisivuille julki. Yleensä pöytäkirjan tarkastamiseen menee viikko eli kokouksesta puuttuneet ryhmät ovat olleet viikon pimennossa. Totta kai tietoa saa kysymällä viranhaltijoilta ja muiden ryhmien väeltä, mutta jos asia on hoidettavissa muutaman nimen lisäämisellä sähköpostilistalle, miksi niin ei tehtäisi. Onneksi nyt tehtiin. Ihmettelen vain, miksi tällainen käytäntö ei ole ollut voimassa jo vuosia sitten.

Toinen aloitteeni, joka pantiin tämän illan valtuuston kokouksessa toimeen, oli toive jonkinlaisen talousraportin antamisesta valtuustolle tiedoksi jokaisessa valtuuston kokouksessa. Kerroin toiveeni syyskuun valtuuston kokouksessa ja tänään valtuusto sai vuoden alusta elokuun loppuun asti ulottuvan katsauksen.

Taloustilanne on ollut koko vuoden vakaa. Toisaalta se on hyvä asia, mutta toisaalta hyvin huolestuttava. Nimittäin koko ajan tämän vuoden tulosennuste on ollut vahvasti alijäämäinen. Nyt saadun raportin mukaan 2,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Se on Karkkilan taloudelle aivan liikaa. Se on myrkkyä.

Toimintakulut ovat pysyneet reilussa 66 miljoonassa eurossa ja verotulot 32-33 miljoonassa eurossa koko vuoden. Kysyinkin, mihin toimiin on ryhdytty jotta taloutta saataisiin tasapainoisempaan tilaan.

Vastaus oli, että toimia pohditaan tällä viikolla kahdessa strategiaa ja ensi vuoden talousarviota käsittelevässä seminaarissa. Siis käytännössä asialle ei ole tehty mitään, on vain odotettu uuden valtuuston aloittavan ja ryhtyvän toimeen. Sinänsä ymmärrettävää, mutta samalla todella huolestuttavaa.

Tämä on oikeastaan malliesimerkki yritys- ja kuntatalouden erosta. Jos yritys on talousvaikeuksissa, se pyrkii tekemään muutoksia heti. Toimintaa muutetaan, tarpeettomaksi koettua vähennetään ja sitä mitä tarvitaan, tehdään lisää. Kuntataloudessa edetään verkkaisemmin. Ihan johtuen siitä, että joka ikinen päätös on lainvoimainen vasta kun pöytäkirja on tarkastettu viikon kuluttua kokouksesta ja sen jälkeen on odotettu 30 vuorokautta mahdollisia oikaisuvaatimuksia tai valituksia. Talousvaikeuksissa olevalla yrityksellä ei ole aikaa odottaa kuukautta yhtään mitään, vaan toimeksi pannaan heti.

Talouden eritahtisuus johtuu myös siitä, että yritysten rahoittajilta kärsivällisyys loppuu huomattavasti nopeammin kuin kuntien rahoittajilta. Kunta on vakaa toimija pahasti velkaantuneenakin ja lainanantajien luottamus säilyy yleensä hyvänä vaikka kunta näyttää kaivavan omaa kuoppaansa koko ajan syvemmäksi.

Uuden valtuuston todellinen työ alkaa siis vasta tällä viikolla, kun ryhdytään keskustelemaan tulevaisuudesta. Kohta nähdään, mikä on eri ryhmien tietous ja ymmärrys Karkkilan kaupungin tilanteesta, millä tasolla on ryhmien kriisitietoisuus, mihin ollaan valmiita ja miten yhtenäisiä suuret valtuustoryhmät ovat eli nyt kuntapäättäjistä otetaan todella mittaa.

Valtuusto päättää marraskuun alussa ensi vuoden veroprosenteista ja joulukuun 13. päivä se käsittelee ensi vuoden talousarviota. Tuskin maltan odottaa!

Karkkila voi parantaa sotepalveluitaan ja mielenterveysosaamistaan vähällä rahalla

Tein 20.9.2021 valtuustoaloitteen Kriisikeskuksen toimipisteen saamisesta Karkkilaan ja Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen järjestämisestä kaupungin henkilöstölle.

Yritän jatkossakin tehdä aloitteeni samalla kaavalla eli aloitteessa on lyhyt arvio vaikuttavuudesta ja kustannuksista.

Tätä kirjoittaessa en vielä tiedä, ketkä kaikki valtuutetut allekirjoittivat aloitteen, mutta ainakin Jani Laaksonen (ps), Lenita Nyman (kd) ja Paula Salapuro (kok) ovat niin tehneet.

--

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin kuormitettuja niin Karkkilassa kuin koko Suomessa. Palvelut eivät pysty kaikilta osin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, joten varhaisen puuttumisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn onnistuminen ovat yhä tärkeämpiä etenkin mielenterveyspalveluiden kannalta.

Siksi ehdotan selvitettäväksi kaksi asiaa:

1) voisiko Karkkilan kaupunki järjestää henkilöstölleen Mielenterveyden ensiapu -koulutusta

2) voisiko Karkkilan kaupunki antaa vastaanottotilan Vihdin Kriisikeskuksen käyttöön esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa

Mielenterveyden ensiapu -koulutus on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n järjestämää koulutusta, jonka on todettu parantavan niin koulutettujen itsensä kuin heidän läheistensäkin jaksamista, ja antaneen työkaluja hyvän mielenterveyden edistämiseen kotona, työssä ja vapaa-ajalla.

Vihdin Kriisikeskus, jonka toimialueeseen Karkkila kuuluu, on yksi Suomen yli 20:stä Kriisikeskuksesta, jotka toimivat MIELI ry:n alaisuudessa.

Kriisikeskukset ovat matalan kynnyksen tukipisteitä, joihin voi ottaa yhteyttä kaikissa elämän kriisitilanteissa. Apu on käyttäjälle maksutonta. Kriisikeskukset saavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoitusta, jonka alkulähde on veikkausvoittovaroissa.

Vihdin Kriisikeskuksen toimipaikka on Nummelassa ja sillä on kerran viikossa avoinna oleva palvelupiste Lohjalla. Jos Karkkilaan saataisiin vastaava toimipiste, se helpottaisi kriisiavun saatavuutta ja toisi yhden tärkeän sotepalvelun Karkkilaan lisää.

Aloitteeni kummatkin kohdat ovat erittäin kustannustehokkaita. 14 oppitunnin mittaisen Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutuksen kustannukset ovat noin sata euroa koulutettavaa kohden ja Kriisikeskuksen vastaanottotila maksaa kaupungille vuodessa noin kahden kuukauden sisäisen vuokran toimistohuoneesta tai kahdesta. 

Kumpikin toiminta vähentää muiden sote-palveluiden käyttöä eli vähentää Karkkilan sotemenoja, parantaa toimintaan osallistuvien elämänlaatua, tukee toimintakykyä, ehkäisee muiden ongelmien syntyä ja kasaantumista ja voi parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä.

--

Pieniä valon kaltaisia häivähdyksiä

Toinen vuosineljännes meni Karkkilan kaupungilla hiukan paremmin kuin ensimmäinen. Näin käy ilmi uusimmasta osavuosikatsauksesta.

Aloitetaan hyvistä asioista, joita on tapahtunut huhti-kesäkuussa:

1) Kaupunki on pystynyt lyhentämään lainojaan 1,49 miljoonalla eurolla.

2) Kaupunki on pystynyt pienentämään tämän vuoden tulokseksi ennustettua alijäämää runsaalla 700 000 eurolla.

3) Koko vuonna saatavien verotulojen ennustettu määrä on kasvanut miljoonalla eurolla.

4) Kaupungin vuosikate on saatu nostettua yli 200 000 euron miinukselta liki puolen miljoonaa euroa plussalle. Vuosikate on se rahasumma, joka on käytettävissä juoksevien menojen jälkeen investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Jos vuosikate on miinuksella, lyhennykset ja investoinnitkin tehdään velaksi.

5) Karkkilassa on 38 asukasta enemmän.

Jatketaan ikävämmillä asioilla:

1) Karkkilan tämän vuoden tulos tulee olemaan ennusteen mukaan tappiollinen eli alijäämäinen 2,45 miljoonaa euroa. Karkkilan taloustilanteessa se on järkyttävän paljon. Mikäli Karkkila ei halua kriisikunnaksi, alijäämäisiä tuloksia ei saa tehdä.

2) Karkkilan velkamäärä oli kesäkuun lopussa yli 6400 euroa asukasta kohden. Se on noin 3000 euroa enemmän kuin Manner-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta oli viime vuonna. Se on järkyttävän paljon kunnalle, jonka taloudellinen liikkumavara on käytännössä olematon.

3) Karkkilan kaupungin saamat tulot polkevat paikoillaan. Osavuosikatsauksen perusteella laaditun ennusteen mukaan tänä vuonna toimintatuottoja saadaan yli 200 000 euroa vähemmän kuin vuosi sitten. 13,4 miljoonan euron tuotoista myyntituottojen osuuden odotetaan hiukan kasvavan viime vuodesta 4,1 miljoonaan euroon, maksutuotot sen sijaan jäänevät yli 50 000 euroa ja muut toimintatuotot liki puoli miljoonaa euroa vuoden takaisista luvuista. Kauppa ei tunnu piristyvän.

Mitä sitten pitäisi tehdä:

1) Saada lisää tuloja ja veronmaksajia sekä vähentää menoja kuten esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus. Käytännössä tämä tarkoittaa työttömien aktivoimista. Tätä ns. sakkomaksua Karkkila on maksanut tänä vuonna tammi-kesäkuussa hiukan vaille 280 000 euroa. Summa on lähes sama kuin kaupungin saamat kiinteistöverotulot vastaavalta ajalta.

2) Edistää asioita, jotka estävät (yllättävien) lisämenojen syntymistä. Tällaisia ovat mm. vesi- ja viemäriverkoston kunnostaminen ja sote-puolen ennaltaehkäisevä työ. Samaan sarjaan kuuluu myös epäkurantin omaisuuden myyminen.

Osavuosikatsaus merkitään tiedoksi kaupunginhallituksessa tänään maanantaina. Katsaus tuodaan myös kaupunginvaltuustoon. Hyvä että tuodaan, mutta osavuosikatsaukset eivät ole riittävä tapa kertoa valtuustolle kaupungin talouden tilasta. Valtuuston tulisi saada jonkinlainen ajantasainen talouskatsaus jokaisessa kokouksessaan.

Takana kaksi valtuuston kokousta, oikeat asiat vasta edessä

Nyt on takana kuukausi uutta valtuustokautta. Valtuusto on kokoontunut jo kahdesti, mutta suuria asioita ei ole vielä ollut esillä. Näin alkukaudesta valtuuston päätehtävä on käynnistää kausi eli päättää luottamuspaikkojen jaosta. Eli ketkä valitaan lautakuntiin ja kaupunginhallitukseen. Tämän luottamuspaikkajako perustuu eri ryhmien välisiin neuvotteluihin, jotka on käyty vaalien jälkeen pitkin kesää.

Karkkilassa neuvottelut luottamuspaikoista sujuivat helposti. Lähtökohtana oli vaalin tulos, joka pyrittiin heijastamaan kaikkiin toimielimiin. Pitkin kesää on kuulunut ympäri Suomea uutisia riitaisista tai vaikeista neuvotteluista, kaikenlaisista liittoutumista ja sopimuksista, mutta Karkkilassa kädenvääntöä ei syntynyt. Paikkojen jako tehtiin perinteisellä tavalla eli kaikissa toimielimissä ei ole kaikkien ryhmien edustajaa. Isot ryhmät ovat mukana kaikkialla, pienimmät ryhmät vain siellä täällä.

Paikallisten luottamuspaikkojen lisäksi jaossa on myös niin sanottuja ylikunnallisia paikkoja kuten esimerkiksi Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tai Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen luottamuspaikat. Neuvottelut näihin paikkoihin on käyty vaalipiiritasolla puolueiden kesken. Paikalliset poliitikot eivät näihin keskusteluihin osallistu, vaan täällä Karkkilassa tehtäväksi jää hyväksyä ylhäältä tuleva neuvottelutulos ja käyttää se kaupunginvaltuustossa.

–

Takana on nyt kaksi valtuuston kokousta ja neljä tuntia käynnistelyä. Varsinaisia ”asioita” valtuustoon asti ei ole vielä tullut. Oikeastaan ainoa vähän isompi asia oli ensimmäisessä valtuustossa käynyt valtuustoaloite valtuuston neuvottelukunnan perustamisesta. Asia palautettiin takaisin valmisteluun ja olin palautuksen kannalla. Aloitteen idea on perustaa valtuustoryhmien välisen keskustelun ja yhteistyön lisäämiseksi uusi toimielin, jolla ei olisi päätösvaltaa.

En nähnyt tarpeelliseksi perustaa mitään minivaltuustoa, etenkään kun Karkkilassa on ollut käytäntö että valtuustoryhmien edustajat kokoontuvat ajoittain keskustelemaan. Tätä tapaa kannattaa jatkaa ja kehittää, ja uskoakseni juuri näin tulee myös tapahtumaan.

–

Karkkilan kaupungilla on käytössä sähköinen kokousjärjestelmä, jonka kautta luottamushenkilöt voivat mm. pyytää etukäteen puheenvuoroja, jättää aloitteita - ja mikä parasta, järjestelmä mahdollistaa pöytäkirjan tarkistamisen heti kokouksen päätteeksi jos vain kokous muuten hoidetaan sähköisesti.

Nyt pöytäkirjat tarkistetaan vasta viikon kuluttua kokouksesta. Lakiteknisesti ottaen päätös syntyy silloin kun pöytäkirja tarkistetaan. Siis nykyisin päätökset eivät synny kokouksessa vaan vasta viikon päästä. Käytännössä asiat siis seisovat viikon.

Sähköistä järjestelmää ei valitettavasti päästä hyödyntämään kunnolla vielä pitkään aikaan. Tai toivottavasti päästään. Esteenä on nimittäin se, että kaikki luottamushenkilöt eivät ota esityslistoja ja liitteitä vastaan digitaalisessa muodossa vaan paperilla.

Kunnalispäättäjän tehtävä ei ole tässä kohtaa sellainen, jossa työnantaja (eli äänestäjät) määräisi mitä työkaluja hommassa käytetään, vaikka monista muista työkaluista ja toimintatavoista se antaa selvät ohjeet joista ei poiketa.

–

Jos valtuuston kaksi ensimmäistä kokousta ovat olleet värittömiä ja suorastaan tylsiä, jatkossa kokoukset tulevat olemaan kiinnostavampia. Merkityksellisin asia koko syksyssä on ensi vuoden talousarvio, jonka raamista kerroinkin jo. Taloudesta tullaan puhumaan lähikuukausina paljon, ainakin itse tulen kiinnittämään siihen paljon huomiota.